Pari vuotta sitten sydänpotilaiden hoitoon pääsyssä oli ongelmia Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Kardiologian resurssit koettiin riittämättömiksi, kysyntähuippuihin oli vaikea vastata ja odotusajat hoitoon olivat pitkiä.

Moni potilas valitsikin hoidon naapuripiirin sairaalassa.

Tässä tilanteessa oltiin, kun Taysin Sydänsairaala osti liiketoimintakaupalla Kanta-Hämeen kardiologiset toiminnot vuoden 2017 alusta alkaen.

Samalla osapuolet solmivat pitkäaikaisen palvelusopimuksen, joka kattaa sydänpotilaiden erikoissairaanhoidon eli kardiologian sekä sydän- ja rintaelinkirurgian.

– Nyt jonot ovat käytännössä nollissa. Lähetteet katsotaan noin vuorokauden sisällä ja mediaani odotusaika poliklinikalle on yhdeksän päivää, kertoo osastonylilääkäri Teemu Hovila, joka vastaa toiminnasta Sydänsairaalan Hämeenlinnan ja Riihimäen yksiköissä.

Aluksi Kanta-Hämeen jonoja purettiin Sydänsairaalan muissa yksiköissä Tampereella ja Helsingissä.

Nyt tilanne on kääntynyt toisinpäin: Hämeenlinnassa on viime aikoina hoidettu myös pirkanmaalaisia potilaita, kun Tampereen Sydänsairaalan muutto uusiin tiloihin yhdessä kysyntähuipun kanssa aiheutti ruuhkaa toimenpiteisiin.

Palvelutuotantojohtaja Petrus Kukkonen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä korostaa, että yhteistyöllä pyritään juuri kapasiteetin parempaan hallintaan.

– Pienen sairaalan on vaikea vastata yksin kysynnän vaihteluihin. Kun voimme käyttää kapasiteettia yhdessä, saamme aikaan tehokkuutta ja hoidon saatavuutta, hän kuvailee.

Paitsi nopeampaa hoitoon pääsyä, Kanta-Häme on saanut järjestelyllä myös parempaa kustannusten hallintaa.

Vuonna 2017 sydänpotilaiden hoito maksoi Kanta-Hämeen kunnille yli puoli miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2016. Erityisesti vähenivät ostot muista sairaanhoitopiireistä.

– Aiemmin meiltä hakeutui vuosittain useampi sata potilasta muualle vapaan valinnan kautta, nyt heitä ei ole ollut juuri lainkaan, Petrus Kukkonen kertoo.

Palvelusopimukseen liittyy tavoitekustannusmalli, jossa on määritetty toiminnan kattokustannus.

Jos Sydänsairaala alittaa kattokustannuksen, erotus jyvitetään Sydänsairaalan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kesken.

Molemmat siis hyötyvät siitä, että toiminta on tehokasta.

– Tilaajan eli sairaanhoitopiirin kannalta on merkittävää, että kustannuksia voidaan ennakoida paremmin. Kustannusriski on Sydänsairaalalla, Kukkonen kiteyttää.

Tavoitekustannusmalliin liittyy myös mittaristo, jolla seurataan toiminnan saatavuutta ja laatua.

Jos Sydänsairaala täyttää asetetut tavoitteet, sairaanhoitopiiri maksaa sille ylimääräistä kannustinrahaa.

Jos taas tavoitteet eivät toteudu, vastaava summa vähennetään Sydänsairaalan laskutuksesta.

Vuonna 2017 Sydänsairaala täytti useimmat tavoitteet kirkkaasti: vain suoritemäärä Hämeenlinnan ja Riihimäen toimipisteissä jäi jonkin verran suunnitellusta, koska jonoja purettiin toiminnan alkuvaiheessa muissa Sydänsairaalan toimipisteissä.

Sen sijaan lähetteiden käsittelyajat, hoitoon pääsyn odotusajat ja potilaiden kokema turvallisuuden tunne toteutuivat suunniteltua paremmin.

– Sairaanhoitopiirin näkökulmasta tämä on ollut erittäin toimiva malli. Meillä on yhteiset pelisäännöt ja tavoitteet, ja sitä kautta myös keskustelu toiminnasta ja sen kehittämisestä on selkeämpää, Petrus Kukkonen pohtii.

Teemu Hovila myöntää, että toimivan mittariston rakentaminen oli varsin haastava tehtävä.

Reilun vuoden kokemuksella molemmat osapuolet ovat kuitenkin olleet siihen erittäin tyytyväisiä.

– Tavoitekustannusmalli toimii hyvin tilanteessa, jossa tilaaja ja tuottaja ovat tiiviissä yhteistyössä. Silloin toisen etu on myös toisen etu, eivätkä valitut mittarit ohjaa toimintaa liian voimakkaasti, hän luonnehtii.

Kanta-Hämeen sydänpotilaiden hoidon siirto Sydänsairaalalle oli osa laajempaa hanketta, jossa Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirit tiivistävät yhteistyötään.

Seuraavaksi vastaavaa yhteistyötä valmistellaan tekonivelkirurgiassa.

Lähetteet katsotaan noin vuorokauden sisällä.