Neuvotteluissa on kyse hyvinvointialueiden ja kuntien henkilöstön tälle vuodelle sovitun 1,9 prosentin palkankorotuksen ylittävästä osasta, joka muodostuu teknologiateollisuuden, kemian perusteollisuuden ja kuorma-autoalan työehtosopimusten korotusten kustannusvaikutuksesta.
”Kolmen verrokkiryhmän kohdalla mietitään miten vaikuttaa, jos korotus on enemmän kuin meidän julkisen puolen palkankorotukset, niin niiden ylimenevältä osuudelta me neuvottelemme miten ne kohdistetaan julkiselle puolelle”, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola selvittää.
Tämä ns. perälauta sisältyi valtakunnansovittelijan tekemään viime lokakuussa hyväksyttyyn sovintoehdotukseen.
Jos edellä mainittujen kolmen verrokkialan korotusten kustannusvaikutus ylittää hyvinvointialueilla ja kunnissa jo sovitun 1,9 prosentin, ylimenevästä osuudesta lisätään 70 prosenttia yleiskorotukseen ja 30 prosenttia jaetaan paikallisena järjestelyeränä.
”Tässäkin on vielä puoliperälauta, eli jos ei päästä paikallisesti yhteisymmärrykseen, niin puolet menee vielä yleiskorotukseen ja 30 prosentin toisesta puolesta työnantaja päättää.”
Kertaerät aiheuttavat Paavolan mukaan neuvotteluihin vaikeuskertoimen.
”Nyt katsotaan ne kertaerät. Tietysti me haluamme, että ne ovat tasasuuruiset kaikille.”
Lue seuraavaksi:
