Päivittäinen työ koronatilanteen aikana herätti sosiaali- ja terveysalan henkilöstössä eniten pettymystä (16%) ja pelkoa (14%). Yleisin positiivinen tunne oli tyytyväisyys (12%), joka kertoo positiivisesta kokemuksesta mutta heikosta sitoutumisesta. Esiin nousivat myös myötätunto (11%), ylpeys (9%) ja suru (8%). Asia selviää ammattiliitto SuPerin jäsenilleen tekemässä kyselyssä.

Tunteiden vaikutuksia käyttäytymiseen analysoitiin tieteellisellä matriisilla: tunteista 44 prosenttia ennakoi lamaantumista, 34 prosenttia positiivista osallistumista, 14 prosenttia passiivista suorittamista ja 8 prosenttia vastustamista.

Ensimmäisessä mittauksessa selvitettiin sosiaali- ja terveysalan henkilöstön kokemia merkityksiä ja tunteita sekä ihmisten käyttäytymistä ja sitoutumista suhteessa omaan työhön ja viranomaisten koronavirusepidemiaa koskeviin päätöksiin.

– Tutkimustulokset ovat huolestuttavia koko yhteiskunnan kannalta. Esimerkiksi vanhustenhoidon työntekijöitä ei huomioitu riittävästi koronaviruksen torjunnassa. Kun koulutetut ammattilaiset tietävät, etteivät pysty asianmukaisesti suojaamaan vanhusta tartunnalta, kuormitus on kohtuuton. Mitä tapahtuu, jos nämä auttajat murtuvat lamauttavien tunteiden painosta, luovuttavat eivätkä jaksa jatkaa? SuPerin viestintäjohtaja Päivi Jokimäki sanoo.

Koronavirusepidemiaa koskevat viranomaisten päätökset herättivät vastaajissa eniten tyytyväisyyttä (20%), pettymystä (19%) ja kiinnostusta (12%). Esiin nousivat lisäksi pelko (11%), myötätunto (8%) ja helpotus (7%). Käyttäytymistä kuvaava matriisi ennakoi eniten lamaantumista (37%) ja sen jälkeen positiivista sitoutumista (35%), passiivisuutta (21%) ja vastustamista (7%).

– Viranomaisten toiminnan herättämät tunteet polarisoituivat. Viidennes vastaajista koki, että päätökset vastasivat odotuksia, viidennes näki ne odotukset pettäviksi. Kiinnostus kertoo hallittavuudesta, pelko hallitsemattomuudesta. Ristiriita näkyy myös lamaantuvan ja osallistuvan käyttäytymisen kahtiajakautumisessa, tutkimuksen toteuttaneen NayaDaya Oy:n CEO Timo Järvinen sanoo.

– Tunteet kertovat merkityksistä ihmisten arjessa ja ohjaavat käyttäytymistä. Tunteiden näkyväksi tekemisellä sekä empatian ja myötätunnon vahvistamisella on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys erityisesti kriisitilanteissa.

Touko-kesäkuun taitteessa toteutettuun tutkimukseen osallistui yli 2 500 SuPerin jäsentä.