Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ehdottaa, että tulevaisuuden sote-keskuksissa otettaisiin käyttöön lääkäri-lähihoitaja-työparimalli, jossa lähihoitaja tekisi erilaisia lääkäriä avustavia töitä.
”Se on kustannusvaikuttava ja toimiva tiimityömalli, joka vastaa ikääntyvän väestön palvelutarpeeseen sekä oikea-aikaiseen diagnosointiin ja helpottaa alan työvoimapulaa”, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo tiedotteessa.
Superin mukaan hoitoon pääsy on vaikeutunut monin paikoin aiheuttaen turhia komplikaatioita, vakavia haittoja ja lisännyt kalliita erikoissairaanhoidon palveluita. Samalla hoitoalan veto- ja pitovoima ovat heikentyneet. Selvitysten perusteella tiedetään, että terveyskeskuslääkärin työajasta keskimäärin yksi työpäivä viikossa kuluu muuhun kuin lääkärin työhön. Asiakkaat ovat usein iäkkäitä, jolloin heidän kanssaan kuluu paljon aikaa.
”Henkilöstörakenteella on suuri merkitys oikea-aikaisten ja vaikuttavien palveluiden saatavuuteen, kustannuksiin sekä henkilöstön riittävyyteen. Osaavan henkilöstön riittävyys ja saatavuus on turvattava tulevaisuuden sote-keskuksissa, eikä saatavuutta saa tietoisesti vaarantaa epätarkoituksenmukaisilla henkilöstöratkaisuilla, Paavola sanoo.
Lääkäriliiton politiikkatoimialajohtaja Heikki Pärnäsen mukaan erityisesti pienemmissä terveyskeskuksissa on vanhastaan hyviä kokemuksia työparityöskentelystä, jossa lääkärin työparina on ollut joko sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja joskus varmaan myös perus-/lähihoitaja.
”Oleellista on työparin hyvä ja toimiva yhteistyö ja hoidossaan olevan väestön tunteminen; tavoitteena hoidon jatkuvuus sekä joustava ja vaikuttava palvelutarjonta”, Pärnänen sanoo Mediuutisille.
Pärnäsen mukaan isommissa yksiköissä ja ehkä nykyään enemmän vallalla ovat erilaiset tiimimallit, joista on niin hyviä kuin ei niin hyviä kokemuksia.
”Lääkäriliitto on roolilinjauksessaan ottanut kantaa myös näihin tiimimalleihin. Oleellista on, että tiimimalleilla ei yritetä korvata resurssipulaa, mikä ehkä useimmin on johtanut niistä saatuihin huonoihin kokemuksiin”, Pärnänen sanoo.
Lääkäriliitto linjasi lokakuussa muun muassa, että työpari- tai tiimimallit on suunniteltava paikallisista tarpeista lähtien yhteistyössä henkilöstön kanssa ja että tiimimallissakin tiimin jokainen ammattihenkilö vastaa omasta työstään.
Lääkäri tarvitsee apua iäkkäiden ja monisairaiden potilaiden kohtaamisessa
Superin mukaan useilla lähi- ja perushoitajilla on koulutuksen lisäksi runsaasti työkokemusta ja alueen paikallista tuntemusta, jotka sujuvoittavat asiakkaiden palveluiden tarpeeseen vastaamista oikea-aikaisesti.
Tehtäviä, joissa lähihoitajat voivat helpottaa lääkäreiden työtä ovat Superin mukaan esimerkiksi toimenpiteissä avustaminen, lääkitystietojen tarkistaminen reseptikeskuksesta, työhuoneen varusteluun liittyvät asiat, asiakkaiden ja potilaiden valmistelu lääkärin vastaanotolle ja jatkohoidon ohjaus sekä sosiaalipuolen palveluohjaus.
Heikki Pärnäsen mukaan lääkärit – ja potilaat varmasti hyötyisivät eri ammattihenkilöryhmien toimivasta yhteistyöstä mallista riippumatta, koska lääkärit tekevät paljon ”turhaa työtä.
”Joka siis itsessään ei ole turhaa, vaan työtä, jonka joku muu toisenlaisen koulutuksen saanut terveydenhuollon tai muu ammattihenkilö tekisi jopa paremmin. Selvää myös on, että erityisesti iäkkäiden ja monisairaiden potilaiden kohtaamisessa ja hoitamisessa lääkäri tarvitsee apua.”
Superin listan asiat ovat Pärnäsen mukaan sinällään relevantteja, mutta ehkä eniten pohdintaa herättää lääkitystietoasia.
”Jatkuvasti ajantasainen kansallinen lääkityslista lääkärin työkaluna hoitaisi tuon asian varmimmin – ja sehän on luvattu jo ensi vuosikymmenen alkuun mennessä valmistuvan!”, Pärnänen sanoo.
Lue seuraavaksi:
