Suomen koronatestauskapasiteetti kasvaa koko ajan, mutta läheskään kaikki kapasiteetti ei ole käytössä. Julkisuudessa on syntynyt kuva siitä, etteivät kaikki halukkaat pääse testeihin.

Uusi Suomi kysyi sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM), onko testauksessa havaittu ongelmia.

Lääkintöneuvos, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri ja dosentti Anni Virolainen-Julkunen vastaa myöntävästi.

– On meille tullut viestiä eri suunnista, että kaikki halukkaat eivät ole päässeet testeihin, Virolainen-Julkunen vastasi Uudelle Suomelle sähköpostitse.

– On vaikea tietää, miten testaustarve on yksittäisissä tilanteissa arvioitu ja minkälaista keskustelua on käyty. Näytteenottoon tarvitaan lähete, terveydenhuollon ammattihenkilön lähete, lääkäriltä tai hoitajalta, ja sellaisen voi saada puhelimitsekin, kun tarve on arvioitu. Viestintää voi aina parantaa, jotta tieto matalan kynnyksen testaamisesta varmasti menee perille niin ammattilaisille kuin kansalaisillekin.

Uusi Suomi kysyi aiemmin arviota myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL), josta kerrottiin, että oirehtivia on nyt vähän.

Suomessa päivittäinen testimäärä on pyörinyt enimmäkseen 3000 kieppeillä ja ollut parhaimmillaan reilu 4000 testiä päivässä. Tällä hetkellä laboratoriot voivat testata 8 000 koronavirusnäytettä päivässä ja testauskapasiteettia kasvatetaan jatkuvasti.

THL toteaa nyt sivuillaan, että testauskapasiteetin käyttöön vaikuttaa tartuntojen tunnistamisen koko ketju näytteenotosta aina kontaktien jäljitykseen ja näytteenottoa pyritään lisäämään.

Esimerkiksi eduskunnassa oppositio on antanut tilanteesta kritiikkiä, mutta STM:n Virolainen-Julkunen näkee tilanteessa hyvän uutisen.

– On hyvä uutinen, jos testausmäärät vähenevät, vaikka testauskapasiteetti kasvaa. Olemme kyllä havainneet, että positiivisten löydösten osuus kaikista testatuista on pienentynyt suhteessa testattujen määrään. Se kertoo ennen kaikkea siitä, että on testattu aiempaa matalammalla kynnyksellä, mikä on ollut tarkoituskin, hän toteaa.

Virolainen-Julkunen kertoo, että nyt ollaan jo varsin lähellä huhtikuun alussa asetettua tavoitetta 10 000 testistä vuorokaudessa. Tavoite määriteltiin kansallisessa testausstrategiassa.

– Ja nyt puhun nimenomaan diagnostisesta geenimonistuksesta eli PCR-testistä, jota käytetään tartunnan toteamiseen. Epidemiatilanne on tällä hetkellä varsin rauhallinen, ja arvioin sen olevan suurin syy, miksi näytteitä ei ole testattu tämän enempää. Siitä huolimatta kapasiteettia nostetaan edelleen, jotta sitä on, jos tai kun tarve kasvaa. Jo olemassa olevaa testauskapasiteettia tulee käyttää niin paljon kuin mahdollista ja tarpeen, kaikkialla Suomessa.