Suomessa on viime viikolla tehty historian ensimmäinen lääkeviranomaisen ja lääkeyrityksen välinen riskinjakosopimus.

Se tarkoittaa Euroopassa yleistä taloudellista sopimusta, jonka ehdot salataan julkisuudelta.

Suomalaisessa versiossa lääkkeiden hintalautakunta (Hila) on hyväksynyt normaaliin tapaan lääkeyrityksen hakemuksen valmisteen korvattavuudesta, mutta päätökseen sisältyy ehdollinen taloudellinen sopimus.

Ehdolliseksi korvattavuudeksi kutsutun toimintamallin on tarkoitus vauhdittaa uusien tarpeellisiksi katsottujen lääkkeiden saamista potilaiden käyttöön hintaan, joka on yhteiskunnalle siedettävä.

Lääkkeiden hintalautakunnan (Hila) ja lääkeyritys Amgenin riskinjakosopimus koskee LDL-kolesterolia alentavaa lääkettä Repathaa, jossa käytetään uudenlaista vaikuttavaa ainetta evolokumabia.

Sopimus on voimassa marraskuun alusta vuoden 2019 loppuun.

– Mielenkiintoista nähdä, miten tämä uusi toimintamalli soveltuu Suomen lääkekorvausjärjestelmään ja miten se otetaan vastaan eli saavatko potilaat tarvitsemiaan lääkkeitä tämän toimintamallin avulla paremmin kuin tähän mennessä, Hilan johtaja Lauri Pelkonen sanoo.

Viranomaisten ja lääkeyhtiöiden väliset salaiset riskinjakosopimukset mahdollistava laki astui voimaan vuoden alussa. Se on määräaikainen laki, joka näillä näkymin on voimassa vuoden 2019 loppuun.

– Laista tehtiin määräaikainen, koska haluamme ensin kokemuksia toimintamallista, Pelkonen sanoo.

Lain mukaan ehdollinen korvattavuus on mahdollista neuvotella vain sellaiseen lääkkeeseen, jossa on jotakin aivan uutta, esimerkiksi vaikuttava aine tai merkittävä käyttöaihe.

– Valmisteeseen pitää myös liittyä tiettyä epävarmuutta hoitokustannuksista, kustannusvaikuttavuudesta tai hoidollisesta arvosta, Pelkonen sanoo.

Hän ei paljasta, neuvotteleeko Hila jo vastaavista sopimuksista muiden lääkkeiden osalta.

– Ehdolliseen korvattavuuteen on kyllä paljon kiinnostusta.