Suomessa käytetään muistilääkkeitä 3–4 kertaa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Vuosia jatkunut trendi käy ilmi terveystilastoja koordinoivan Pohjoismaisen lääkintätilastokomitean Nomeskon tilastosta.

Tilastossa ovat mukana myös hoitolaitoksissa asuvat. Kulutus on suhteutettu väestöön eli se ilmaistaan muodossa DDD tuhatta asukasta kohti vuorokaudessa.

DDD (defined daily dose) on kansainvälisesti sovittu lääkekohtainen teoreettinen vuorokausiannos.

Suomessa muistilääkkeiden myyntiä kuvastava vuoden 2013 DDD-luku oli 15,3. Ruotsissa lukema oli vain 4,2 ja Norjassa 3,3. Tanska ja Islanti olivat niiden linjoilla.

– Karkeasti laskien Suomen DDD-luku tarkoittaa, että 1,5 prosenttia suomalaisista syö päivittäin muistilääkkeitä. Se on korkea luku, sillä nimittäjänä on koko väestö, sanoo THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler, joka edustaa Suomea Nomeskossa. Kaksi lääkettä tarkoittaa tuplasti haittoja.

Hänen mukaansa Suomen poikkeuksellinen luku ei selity väestörakenteella. Pohjoismaiden välillä ei ole suuria eroja 65 vuotta täyttäneiden osuudessa.

Muistilääkkeiden hinta laski rajusti viitehintajärjestelmän alettua, ja yleislääkärit saivat muutama vuosi sitten oikeuden määrätä niitä. Nämä muutokset eivät kuitenkaan sinänsä selitä, miksi Suomessa käytetään runsaasti muistilääkkeitä.

Niiden kulutus nimittäin kasvoi jyrkästi jo silloin, kun ne olivat kalliita ja niitä saivat kirjoittaa vain erikoislääkärit, kertoo Kelan tutkimusosaston johtava tutkijalääkäri Lauri Virta vuonna 2013 julkaistussa kirjoituksessaan Fimean nettisivuilla.

Hoito-ohjeet eivät selitä eroja

Myöskään hoito-ohjeistusten erot eivät selitä Suomessa myytyjen muistilääkkeiden määrää, sanoo Itä-Suomen yliopiston geriatrisen lääkehoidon professori Sirpa Hartikainen.

Käypä hoito -ohje on suurin piirtein sama kaikissa Pohjoismaissa.

– Me vain noudatamme sitä paremmin kuin muut, Hartikainen arvelee.

Muistilääkkeiden laaja käyttö heijastaa hänen mukaansa sitä, että Suomi on muistisairauksien diagnostiikan edelläkävijöitä Euroopassa.

– Suomi on kaikkein aktiivisin. Meillä on jopa Euroopan mittakaavassa paljon muistipoliklinikoita.

Itä-Suomen yliopiston neurologian professori Anne Remes on samoilla linjoilla.

– Meillä on vuosia toitotettu, että muistisairaudet pitää diagnosoida varhain. Olisiko nyt päästy siihen?

Käytännön geriatrien keskuudessa näyttää elävän ajatus, että Suomessa muistilääkkeiden määrää selittää osittain se, että meillä käytöshäiriöitä hoidetaan paljon muistilääke memantiinilla antipsykoottien ja rauhoittavien sijaan.

Hartikaisen käsitys on päinvastainen.

– Meillä muistisairaiden käytöshäiriöitä hoidetaan selvästi enemmän antipsykooteilla kuin muissa Pohjoismaissa. Se on ongelma.

Fimea kyseenalaistaa yhdistelmähoidon

Muistisairauksien lääkehoito alkaa Suomessa jollakin kolmesta AKE-estäjästä. Kun sairaus etenee ja lääkkeiden teho heikkenee, lääkitykseen lisätään memantiini torjumaan potilaan käytösoireita.

Suomen suurta muistilääkkeiden kulutusta selittää myös se, että meillä käytetään kahden lääkkeen yhdistelmähoitoa enemmän kuin muualla, kertoo Fimean tutkija, farmasian tohtori Johanna Jyrkkä.

Yhdistelmähoidon teho ei kuitenkaan ole kiistaton asia.

– Englannissa lääkehoitojen arviointiviranomainen NICE ei suosittele muistilääkkeiden yhteiskäyttöä, koska näyttö sen tehosta on riittämätön, Jyrkkä sanoo.

Fimea julkaisi joulukuussa selvityksen AKE-estäjien ja memantiinin yhteiskäytön hoidollisesta hyödystä. Jyrkkä oli mukana arviointiryhmässä, joka kävi läpi tutkimuskirjallisuutta, hoitosuosituksia ja rekisteriaineistoja.

Tulos ei ollut mairitteleva.

– Muistilääkkeiden yhteiskäytöllä on potilaalle niin pieniä suotuisia vaikutuksia, että ne ovat käytännön elämässä oikeastaan merkityksettömiä. Ja kaksi lääkettä tarkoittaa tuplasti haittoja, Jyrkkä sanoo.

Anne Remeksen kokemus yhdistelmähoidosta ei ole näin musta: osa potilaista hyötyy siitä selvästi, osa ei.

– Tarvitsemme kokeneita muistiasiantuntijoita, joilla on kliinistä silmää arvioida, kuka hyötyy yhdistelmälääkityksestä.

Käypä hoito -suositus päivittyy

Kyse on myös rahasta. Fimean raportin mukaan AKE-estäjän ja memantiinin yhteiskäytöstä koituu avohuollossa noin seisemän miljoonan euron lisä lääkekustannuksiin.

Helsingin yliopiston yleislääketieteen professori Kaisu Pitkälä ihmettelee, miksi Fimean tutkimuksesta on jätetty pois kaksi satunnaistettua tutkimusta ja meta-analyysi, jotka puoltavat yhdistelmälääkkeen käyttöä.

Raportista puuttuu muun muassa JAMA:ssa vuonna 2004 ilmestynyt Pierre Tariotin tutkimus, jonka perusteella Suomi otti yhdistelmälääkityksen käyttöön. Myös meta-analyysin (Dementia and Geriatric Cognitive Disorders 2012) mukaan keskivaikean ja vaikean vaiheen potilaat hyötyvät yhdistelmähoidosta.

– Silti on hyvä, että Fimea tuo keskusteluun sen, kannattaako jokaiselle muistisairaalle määrätä memantiinia tietyssä vaiheessa.

Muistisairauksien Käypä hoito -suosituksen päivitys käynnistyy tänä keväänä. Vuonna 2010 ilmestyneessä suosituksessa yhdistelmähoidon näytön aste oli C, eli niukka.

Pitkälä on varma, että Käypä hoito -työryhmä pohtii yhdistelmähoidon suositusta. Hän toivoo, että lääkehoitojen lisäksi ryhmä perehtyisi uuteen näyttöön liikunnan, ravitsemuksen, sosiaalisen toiminnan ja kognitiivisen stimulaation tehosta muistisairaiden hoidossa.

Koko juttu ilmestyi Mediuutisissa 13.2.2015. Se on luettavissa printtilehdestä tai digitaalisena versiona Talentumin Summa-palvelusta. Lääkärit kertovat, onko muistilääkkeiden käyttöä syytä vähentää. Kuinka paljon lääkkeitä myydään muissa Pohjoismaissa?

-------

TILAA Mediuutisten uutiskirje tästä.