Verenpaineen hoidon tulokset eivät ole parantuneet Suomessa niin paljon kuin olisi ollut mahdollista elintapamuutosten ja lääkkeiden avulla.

Verenpainetasot laskivat Suomessa voimakkaasti 2000-luvun alkuun saakka, minkä jälkeen lasku on hidastunut. Vuonna 2017 mitattiin korkeita verenpainearvoja 37 prosentilta 30 vuotta täyttäneistä naisista ja 45 prosentilta miehistä. Tulokset koskevat niitä, joilla ei ollut lääkitystä, sekä niitä, joilla lääkityksestä huolimatta oli korkea verenpaine.

Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut kansainvälisen tavoitteen, jonka mukaan kohonnutta verenpainetta sairastavien osuus laskee 25 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

THL on julkaissut ennusteen verenpainetasojen kehittymisestä Suomessa. Ennuste koskee 25–64-vuotiaita. Ennusteen mukaan korkeaa verenpainetta esiintyisi 32 prosentilla miehistä ja 19 prosentilla naisista vuonna 2025, jos kehitys jatkuu nykyisenkaltaisena.

Tällöin naiset saavuttaisivat WHO:n asettaman tavoitteen kohonnutta verenpainetta sairastavien osuuden laskussa. Miehillä tavoitteen saavuttaminen vaatisi tähänastista nopeampaa verenpainetasojen laskua.

WHO:n tavoitteeseen pääseminen edellyttää sekä verenpainetasojen alenemista väestötasolla että verenpaineen hoidon tehostamista etenkin työikäisillä verenpainepotilailla.

Suurimpia esteitä verenpainetason alenemiselle ovat väestön liiallinen suolan saanti, lihominen ja liikkumattomuus. Myös liiallinen alkoholinkäyttö nostaa verenpainetta.

Suomessa olisi kehitettävää verenpaineen hoidon riittävän varhaisessa aloittamisessa ja hoitotavoitteisiin pääsemisessä.

Hoitotavoitteisiin pääseminen on parantunut merkittävästi viime vuosikymmeninä, mutta parannettavaa vielä on. Hoidetuista yli 30-vuotiaista hoitotavoitteessa oli vuonna 2017 miehistä 43 prosenttia ja naisista 42 prosenttia.

– Verenpaineen hoidon tulokset ovat kehittyneet hitaasti viime vuosina, vaikka elintapamuutoksilla ja nykyisillä hoitomahdollisuuksilla voitaisiin saavuttaa paljon parempia hoitotuloksia. Kansainvälisesti olemme jääneet jälkeen hoidon kehityksessä, sanoo asiantuntijalääkäri Teemu Niiranen THL:n tiedotteessa.

Hoidon hyvä toteutuminen vaatii sekä potilailta että lääkäreiltä sitoutumista.

– Parempiin hoitotuloksiin päästäisiin muun muassa huolellisilla elintapaohjeilla, kotimittauksilla, antamalla lisäkoulutusta lääkäreille ja ottamalla myös verenpaineen hoitoon perehtyneet hoitajat paremmin mukaan hoitoketjuihin, jatkaa tutkimusprofessori Tiina Laatikainen tiedotteessa.

Otsikkoa muokattu 12.11.2019 klo 13:23.

Lue myös: