– Suomi on antibioottien käytössä Euroopan paha poika, toteaa Husin infektiosairauksien linjajohtaja, ylilääkäri Asko Järvinen.
Antibioottien käyttöön vaikuttavat monet asiat, mutta niin Husissa kuin yleisestikin Suomessa on tiedostettu, että antibiootteja käytetään sairaaloissa paljon. Useimmiten käytetään laajakirjoista kefalosporiinia, vaikka monessa tapauksessa jopa parempi ratkaisu olisi käyttää kapeakirjoista penisiliiniä.
Siksi Husissa perustettiin tammikuussa työryhmä, joka seuraa mikrobilääkekäyttöä ja opastaa lääkäreitä kohti parempia käytäntöjä.
Suomen onni on, että vaikka antibiootteja käytetään meillä paljon, antibiooteille resistentit bakteerit ovat vielä Suomessa verrattain harvinaisia. Tällä hetkellä vain yksi kymmenestä bakteerinäytteestä on resistentti.
Kuitenkin myös Suomessa kuolee arviolta yli 70 potilasta vuodessa resistenttien bakteerien takia.
Antibiooteille resistenttien eli vastustuskykyisten bakteerien leviäminen on yksi suurimpia terveysuhkia maailmassa. Pahimmillaan koko länsimainen lääketiede on uhattuna, sillä jos tilanne karkaa käsistä, tekemättä jäävät niin leikkaukset, elinsiirrot kuin syöpähoidotkin. On arvioitu, että vuonna 2050 resistentit bakteerit aiheuttavat jo enemmän kuolemia kuin syövät.
Jos kehitys jatkuu nykyisellään, myös terveydenhuoltokustannukset nousevat EU-alueella 1,1 miljardia euroa vuosittain. Se tarkoittaa noin 1,5 euroa per kansalainen, mutta Etelä-Euroopan maissa, joissa resistenssiongelma on suurin, kyse voi olla moninkertaisista kustannuksista.
Puhe on niin suurista asioista, että tilanteesta ovat huolestuneet niin WHO kuin OECD:kin. Resistenssiteema nousi ensimmäistä kertaa esille myös YK:n yleiskokouksessa vuonna 2016.
Husin perustamassa työryhmässä pohditaan parhaillaan, mikä olisi ensimmäinen ja tehokkain keino parantaa antibioottien käytön valvontaa. Yksi interventio on tarkoitus ottaa käyttöön jo tänä syksynä ja toinen ensi vuonna. Uusi Apotti-tietojärjestelmä tehostaa myös itsessään antibioottien käytön seurantaa, kunhan se saadaan käyttöön.
– Keskeisiä asioita ovat se, aloitetaanko antibiootteja potilaalla ylipäätään ja miksi, millaisia antibiootteja käytetään ja kauanko lääkitystä jatketaan, sanoo infektiolääkäri Kirsi Skogberg Jorvin sairaalasta.
Selvityksissä on ilmennyt, että jopa 20–30 prosentissa potilaskertomuksista lääkäri ei ole perustellut, miksi antibiootit on aloitettu.
Voi olla niinkin, että lääkitys on aloitettu sairaalassa varmuuden vuoksi ja vahvalla annostuksella, ja kun potilas siirtyy jatkohoitoon muille osastoille, lääkitystä jatketaan, vaikka kukaan ei tiedä miksi.
Husissa halutaankin nyt, että lääkärit merkitsevät selvästi syyn, miksi antibiootit on aloitettu, ja tarkastelevat lääkityksen tarvetta uudestaan viimeistään 72 tunnin kuluttua, jolloin jo nähdään, oliko antibiooteista hyötyä.
Antibioottien käyttö on jo vähentynyt sairaaloissa ja avoterveydenhuollon puolella vajaat 20 prosenttia edellisten viiden vuoden aikana.
80 prosenttia antibiooteista määrätään avoterveydenhuollossa, mutta jopa 40 prosenttia sairaaloissa olevista potilaista saa antibiootteja. Iso osa niistä määrätään hoidon aiheuttamiin komplikaatioihin tai niiden ennaltaehkäisyyn, vaikka tutkimusten mukaan vain ennen leikkausviiltoa annettu antibiootti hyödyttää ja leikkauksen jälkeen varmuuden vuoksi jatkettu antibiootti rauhoittaa lähinnä lääkärin mieltä.
Husin sairaaloissa 72 prosentissa tapauksissa antibiootit määrättiin lääkärin arvion perusteella ja vain 28 prosentissa lääkitys oli suunnattu mikrobiologisesti. Diagnostiikan nopeuttaminen ja parantaminen olisikin yksi tehokkaista tavoista, joilla antibioottien käyttöä voidaan vähentää.
Myös avoterveydenhuollon puolella lääkäri saattaa määrätä potilaalle antibioottia arvaamalla, vaikka kyseessä olisi tavallinen virustauti.
Infektiosairauksien erikoislääkäri Mari Kanerva sanoo, että on ylipäätään mielenkiintoinen ajatus, joskin kärjistys, että kaikki lääkärit saavat määrätä antibiootteja.
Ei tulisi kuuloonkaan, että kuka tahansa määräisi vaikka syöpälääkkeitä ilman onkologin konsultaatiota.
Ehkä antibioottien käytöstäkin pitäisi konsultoida nykyistä enemmän?
Tämä on myös Husin työryhmän tavoite. Tilastot siitä, paljonko antibiootteja on käytetty, saadaan kyllä kerättyä tietojärjestelmistä, mutta tarkoitus on, että lääkärit itse havahtuvat pohtimaan asiaa ja saavat kerätyn tilastotiedon mukana ohjeet siitä, miten tilanteen olisi voinut hoitaa paremmin.
– Tarkoitus ei ole vain seurata lääkkeiden käyttöä, vaan antaa siitä palautetta. Jos löydämme ratkaisuja, lääkärit suhtautuvat varmasti myönteisesti lisäkirjauksiinkin. Lopulta resistentit bakteerit uhkaavat tietysti myös hoitotuloksia, joista lääkärit ovat kiinnostuneita, Skogberg sanoo.
Pahimmillaan koko länsimainen lääketiede on uhattuna.
Lue myös:
