Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) mukaan Suomi on aloittamassa neuvottelut venäläisen Sputnik-rokotteen hankinnasta.

Kiuru kommentoi asiaa eduskunnan kyselytunnilla, kun oppositiopuolue liike nytin kansanedustaja Harry Harkimo kysyi Suomen aikeista Sputnik-rokotteen suhteen.

– Me olemme sosiaali- ja terveysministeriön ja ulkoministeriön välillä tehneet yhteistä työnjakoa siinä, että Sputnik-rokotteen osalta lähestyttäisiin Venäjää ja käytäisiin nämä neuvottelut, Kiuru vastasi.

Kiurun mukaan tämä olisi EU:n yhteishankintasopimuksen mukaista, sillä EU ei ole tehnyt vielä omia sopimuksia Sputnik-valmistajan kanssa rokotteiden hankinnasta. Euroopan lääkevirasto Emalta odotetaan kesäkuussa lausuntoa Sputnik-rokotteesta.

”En osaa ennakoida, millaisia kierteitä sieltä tulee, mutta tämä työ on ulkoministeriössä aloitettu”, Kiuru sanoi.

Näin Sputnikia kommentoidaan

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) toteaa Verkkouutisille, että Sputnikin käytölle Suomessa ei tulisi olla poliittisia esteitä, jos rokote saa myyntiluvan EMA:lta, joka parhaillaan arvioi asiaa. Hänen mukaansa olennaista on rokotteiden turvallisuus ja tehokkuus, ei niiden alkuperä. Suomi ei vielä käy neuvotteluja Venäjän kanssa.

Sputnik on adenovirusvektorirokote kuten myös Astra Zenecan ja Johnson & Johnsonin koronarokotteet, jotka on liitetty harvinaisiin veritulppiin.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet toteaa Helsingin Sanomille, että Sputnikin kanssa ei ole toistaiseksi havaittu samanlaisia ongelmia kuin Astra Zenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteissa. Hänen mukaansa Sputnik käyttää eri adenovirusta ensimmäisessä rokoteannoksessa ja sen tehosteessa, joten Sputnik voi kiertää ongelman, joka tulee puolustusreaktiosta adenovirukseen.

Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen huomauttaa Twitterissä, että adenovirukseen liitetyt sinustrombit ovat syntyneet muun muassa Suomessa jo ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen.

Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen puolestaan huomauttaa, että EU:n rokotestrategia perustuu jatkossa selvemmin mRNA-rokotteisiin, joita ovat Pfizer-Biontechin, Modernan ja myöhemmin myös Curevacin rokotteet.

– EU pyrkii ostamaan 1,8 miljardia ylimääräistä mRNA-rokotetta 2022–2023, Ronkainen tviittaa.

Lue myös: