Kun Filha ry:n pääsihteeri, keuhkosairauksien erikoislääkäri ja työelämäprofessori Tuula Vasankari valmistui lääkäriksi 1990-luvun alkupuolella, tuberkuloosin ajateltiin olevan häviämässä Länsi-Euroopasta.

Kehityssuunta vaikutti Suomessakin realistiselta, vaikka talvi- ja jatkosodan jälkeen Suomi oli ollut pitkään musta pilkku Euroopan kartalla tuberkuloosin suhteen. Sairautta esiintyi täällä selkeästi muita maita enemmän vielä 1960- ja 1970-luvuilla. Vuosikymmenten systemaattisen työn tuloksena tuberkuloosin ilmaantuvuutta onnistuttiin vähentämään, ja Suomi tavoitti muiden Länsi-Euroopan maiden tason.

– Osuin Suomen tuberkuloosigurun oppiin ja tehdessäni väitöskirjaani tuberkuloosista ajattelin, ettei kukaan tätä enää mieti. Tilanne kuitenkin muuttui, Vasankari kertoo.

Länsi-Euroopassa huoli tuberkuloosista alkoi uudestaan kasvaa HIV-epidemian – hoitamaton HIV-infektio nostaa tuberkuloosiin sairastumisriskin noin 30-kertaiseksi – ja lääkkeille vastustuskykyisten tautimuotojen kehittymisen myötä. Nyt on selvää, että taistelu tuberkuloosia vastaan on pitkittynyt. Sen vuoksi myös tuberkuloositiedolle on yhä tarvetta.

Suomesta on tullut hieman yllättäenkin edelläkävijä tuberkuloositiedon jakamisessa. Suomi on matalan tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maa, mutta juuri täällä on rakennettu ajantasaista, tutkittua ja helposti ymmärrettävää tietoa kymmenellä kielellä tarjoava verkkosivusto.

Filha ry:n ylläpitämä, viisi vuotta täyttävä tuberkuloosi.fi -sivusto on maailman mittakaavassa harvinainen. Vasankarin tiedossa ei ole toista yhtä kattavasti tietoa tarjoavaa sivustoa.

Tuberkuloosi.fi rakennettiin alun perin puhtaasti suomalaisesta näkövinkkelistä avuksi tuberkuloosin nykyhaasteisiin varautumiseen, Vasankari kertoo.

Asiantuntija. Filha ry:n pääsihteeri Tuula Vasankari.

Lääkkeille vastustuskykyiset tautimuodot ovat kasvava ongelma Suomen lähialueilla. Koska tuberkuloosialtistukset nousevat meilläkin toisinaan otsikoihin, kansalaisten huolia voidaan lieventää ajantasaisella ja tutkitulla tiedolla.

– Keskimäärin sivustolla on kävijöitä 2000–3000 päivässä. Uutiskynnyksen ylittävä tuberkuloositapaus nostaa kävijämäärän jopa kymmeneen tuhanteen, Vasankari kertoo.

Sivuston kieliversioita ryhdyttiin kehittämään, koska Suomessa on monikulttuurinen väestö. Sittemmin on käynyt ilmi, että tuberkuloositiedolle on kova tarve paitsi meillä, myös kansainvälisesti.

Suomalaissivustolla on vuosittain yli puoli miljoonaa kävijää, ja vaikka merkittävä osa heistä on Suomesta, sen tarjoamaan tietoon käydään tutustumassa eri puolilta maailmaa.

Tuberkuloosisivuston pääasiallinen kohderyhmä on väestö, mutta sivusto on tehty myös terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi, Vasankari kertoo.

– Ammattilaiset löytävät sivustolta kattavasti asiatietoa, jolloin heidän on helppo ohjata ja neuvoa huolestuneita kysyjiä.

Tuberkuloosi on maailmalla edelleen yksi suurimmista terveysongelmista. WHO:n arvioiden mukaan tautia ei pystytä nitistämään vielä vuosikymmeniin.

Sinä aikana tuberkuloositietoa on tärkeä edelleen jakaa. Tietoisuutta tuberkuloosi.fi -sivustosta saatetaankin jatkossa lisätä entistä voimakkaammin myös Suomen rajojen ulkopuolella.

– Olemme mukana kansainvälisessä yhteistyössä ja koulutuksissa muun muassa Euroopan tartuntatautiviraston ja Euroopan WHO:n kautta. Ajatuksissa on näissä yhteyksissä viedä sivustoa tiedoksi muillekin.

– Vaikka osa sivuston sisällöstä on maaspesifiä – esimerkiksi lääkkeiden maksuttomuus on Suomeen sidottua tietoa – sivuilla on hyvin paljon sellaista yleistietoa tuberkuloosista, mikä sopii mihin maahan tahansa.