Eduskunnan rokotetyötyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi (RKP) ottaisi Tanskasta mallia ja ulottaisi pneumokokkirokotukset kaikille 65 vuotta täyttäneille suomalaisille. Vaikka rokote ei suojaa COVID-19:n aiheuttamalta keuhkokuumeelta, se vähentäisi terveydenhuollon kuormitusta ja voisi edistää koronavirukseen sairastuneen toipumista.

– Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Suomen tulisi laajentaa kansallista rokotusohjelmaa pneumokokkirokotuksilla myös yli 65-vuotialle, Tanskan mallin mukaan. THL on arvioinut että se maksaisi noin neljä miljoonaan euroa vuodessa, mutta uskon että rokotuksilla saatava hyöty ja säästö sekä turhalta kärsimykseltä että erikoissairaanhoidon kustannuksilta maksanee itsensä takaisin, Rehn-Kivi toteaa.

Samaa mieltä on Kokoomuksen kansanedustaja, lääkäri Mia Laiho.

– Olen sitä mieltä, että se kannattaisi ottaa rokotusohjelmaan sekä yli 65-vuotiailla että muilla riskiryhmillä. Paras ajankohta olisi tietenkin ollut antaa se samassa yhteydessä influenssarokotteen kanssa, jolloin rokotuskattavuuttakin voisi saada nostettua ikäihmisten keskuudessa.

Laihon mukaan pneumokokkirokotteen avulla voidaan vähentää 75 prosenttia vakavia tautimuotoja.

– Vakaviin taudinmuotoihin liittyy selvä kuolleisuuden kasvu, tehohoitojaksoja ja lievemmätkin aiheuttavat sairaalajaksoja. Pneumokokkirokote ei ehkäise koronaviruksen aiheuttamaa keuhkokuumetta, mutta rokotteella pystytään ehkäisemään pneumokokin aiheuttamat keuhkokuumeet, jotka kuormittavat terveydenhuoltoa, ja ovat potentiaalisesti vaarallisia sairastuneelle ja toipuminen niistä myös vie aikaa.

Paras ajankohta olisi tietenkin ollut antaa se samassa yhteydessä influenssarokotteen kanssa.

Laiho arvioi, että epidemia-aikana laajat rokotuskampanjat ovat haasteellisia toteuttaa, mutta jatkossa maksuttoman rokotuksen mukaanotto riskiryhmille ja yli 65-vuotiaille olisi perusteltua.

– Jos siitä tehtäisiin valtakunnallinen päätös, ja sen rahoittamiseen löytyy valtion kirstusta rahat, niin rokotuksen voisi antaa näille ryhmille muiden käyntien yhteydessä, kotihoidon toimesta tai epidemian rauhoituttua rokotusajoilla. En pysty arvioimaan suoralta kädeltä rokotteen aiheuttamia kustannuksia, mutta sen voin kyllä todeta, että yhden sairastuneen sairaalahoidon kustannuksilla saadaan jo aika monta annosta rokotetta, eli uskon että myös taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna sen mukaanotto rokotusohjelmaan olisi kokonaistaloudellisesti järkevää.

Rehn-Kiven mukaan monet kunnat ja hoivakodit ovat jo ottaneet rokotukset ohjelmaansa.

–Myös täällä eduskunnassa on työterveydenhuolto kehottanut riskiryhmää ja yli 65-vuotiaita rokottautumaan.

Kansanedustaja, sairaanhoitaja Paula Werning (SDP) pitää niin ikään ajatusta hyvänä, mutta muistuttaa, että rokottamisen pitää perustua vapaaehtoisuuteen.

– Tuskin kaikkia saadaan katettua kuitenkaan. Miten kaikki yli 65-vuotiaat huolehtisivat rokotuksen ottamisesta itse? Terveydenhuollon piirissä olevat vanhukset kyllä saataisiin rokotettua ja tälläkin hetkellä osa on rokottautunut omatoimisesti.

Werning epäilee, ettei rokotteita edes riittäisi kattamaan kaikkia yli 65-vuotiaita.

Aikuisille sopivaa rokotetta Suomessa myy kaksi lääkeyhtiötä, MSD ja Pfizer. Molemmista kerrotaan, että pneumokokkirokotteen saatavuudessa on rajoitteita, mutta tilanne kohenee muutamassa viikossa, etenkin, jos viranomaiset linjaavat kuten Tanskassa.

Entä seuraisivatko muutkin Pohjoismaat Tanskan mallia?

– Muiden Pohjoismaiden suunnitelmista en tiedä, mutta arvaan että jos sekä Suomi että Tanska ottavat pneumokokkirokotteet ohjelmaansa, muut seuraavat perässä, Rehn-Kivi uskoo.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran huhtikuussa 2020.

Lue lisää aiheesta:

Korjattu 9.4.2020 klo 15.53. pneumokokkikonjugaattirokote pneumokokkirokotteeksi.