Suomen Syöpäpotilaat ry on huolissaan siitä, että Suomen kaksikanavainen lääkkeiden rahoitusjärjestelmä vaikeuttaa uusien yhdistelmähoitojen käyttöönottoa syöpien hoidossa.

Täytyy olla tapa saada uusia hoitoa niille, jotka ovat valmiit ottamaan niihin liittyvät riskit.

Erityisesti järjestön munuaissyöpäpotilasverkostoon kuuluvat potilaat ovat ilmaisseet syvän huolensa asian suhteen, koska se vaikuttaa välittömästi heidän mahdollisuuksiinsa saada parasta hoitoa sairauteensa.

Euroopan komissio on myöntänyt syksyllä 2019 myyntiluvan immunologisen, suonensisäisesti annosteltavan hoidon ja tablettimuotoisen lääkkeen yhdistelmähoitoon pitkälle edenneen munuaissolukarsinooman ensilinjan hoidossa.

– Meillä potilailla ei ole aikaa odottaa. Täytyy olla tapa saada uusia hoitoa niille, jotka ovat valmiit ottamaan niihin liittyvät riskit. Suomen syövänhoito on ollut maailman huippua, mutta nyt on riskinä, että jäämme jälkeen, munuaissyöpää sairastava Tiina Malinen-Woodward toteaa tiedotteessa.

Myös munuaissyöpää hoitavat lääkärit pitävät tilannetta kestämättömänä.

– Suomen uro-onkologinen kansallinen asiantuntijaryhmä on linjannut tuoreessa levinneen munuaissyövän hoitosuosituksessaan immunologisen sairaalalääkkeen ja tablettimuotoisen syöpäsolujen signalointia kohdentavan täsmälääkkeen yhdistelmähoidon kuuluvan Suomessa ensilinjan lääkevaihtoehtoihin. Nykyinen lainsäädäntö valitettavasti estää levinnyttä munuaissyöpää sairastavia potilaita saamasta tätä tehokkaaksi todettua yhdistelmähoitoa, Hus Syöpäkeskuksen osastonylilääkäri Petteri Hervonen sanoo.

Suomessa suonensisäisesti eli infuusiona annettavat hoidot kuuluvat sairaalan vastuulle ja kuluista vastaavat sairaanhoitopiirejä rahoittavat kunnat. Sairaalalääkkeet arvioidaan Fimeassa ja suositukset niiden sisällyttämisestä kansalliseen palveluvalikoimaan tehdään terveydenhuollon Palveluvalikoimaneuvosto Palkossa.

Kaikista hoidoista ei ole valtakunnallisia arviointeja tai suosituksia, ja silloin arviointi tehdään sairaanhoitopiireissä. Avohoidon, yleensä tablettimuotoisten reseptilääkkeiden korvattavuus puolestaan päätetään Lääkkeiden hintalautakunnassa Hilassa ja päätökset toimeenpannaan Kelassa. Korvaukset maksetaan sairausvakuutuksesta.

Kaksikanavaisen lääkkeiden rahoitusjärjestelmän jäykkyys ei mahdollista tällaisten uusien yhdistelmähoitojen arviointia eikä myöskään niiden käyttöä potilaiden hoidossa.

– Potilasjärjestönä olemme huolissamme siitä, ettei tällaisten yhdistelmähoitojen arviointi kuulu nykyisin minkään viranomaisen tehtäviin. Lisäksi rahoitusjärjestelmä on luonut väliinputoajatilanteen: potilaat eivät saa yhdistelmähoitoa, koska vain toinen lääkkeistä kuuluu sairaalan vastuulle ja toiseen ei ole puolestaan mahdollista saada sairausvakuutuskorvausta. Ongelma tulisi korjata lainmuutoksella. Tähän toivoisimme STM:n selkeää kantaa, Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Minna Anttonen sanoo.

Lääkehuollon tiekartan toimeenpanoon varattiin hallituksen kehysriihessä huhtikuun alussa 12 miljoonaa euroa. Yksi kiireellisimmistä asioista potilaiden kannalta on lääkekorvausjärjestelmän uusiminen ja joustavoittaminen, mihin olennaisena osana kuuluu mutaatioperustaisen syövän hoidon mahdollistaminen ja yhdistelmähoitojen arvioinnin ja rahoituksen selkeyttäminen.

Yhdistelmähoidot ovat hyvin kalliita, ja myös niiden hinnoitteluun tarvitaan uusia ratkaisuja. Potilailla ei ole mahdollisuutta odottaa seuraavaan hallituskauteen saakka.

Yhdistelmähoidot tulevat yleistymään syöpien hoidossa ja niiden käyttö tulee mahdollistaa potilaiden hoidossa mahdollisimman pian.

Lue lisää: