Suomen rokotusten tilanne näyttää nyt heikommalta kuin vielä aivan alkuvuodesta arvioitiin.

Reilu kolme viikkoa sitten uskottiin, että rokoteannoksia olisi Suomessa käytössä 5–7 miljoonaa annosta kesään mennessä, muistuttaa osastopäällikkö Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM). Tuolla määrällä Suomi olisi pystynyt rokottamaan parin ensimmäisen vuosineljänneksen aikana arviolta 55 tai jopa 75 prosenttia aikuisväestöstä. Kumpulainen myöntää, että tämä oli optimistinen arvio.

Sen jälkeen on saatu huonoja uutisia tuotantovaikeuksista. Erityisen merkittävänä Kumpulainen pitää Astra Zenecan ilmoitusta. Viime viikolla lääkeyhtiö ilmoitti, että sen toimitusmäärät EU-maille jäävät vuoden alkuneljänneksellä huomattavasti vähäisemmäksi kuin aiemmin luvattiin. Astra Zenecan rokote on ominaisuuksiltaan sellainen, että se olisi sopinut massarokotuksiin esimerkiksi säilytysolosuhteiden puolesta, Kumpulainen toteaa.

Osastopäällikkö spekuloi ”täysin pessimististä näkökulmaa”, jossa Suomi ei saisi lainkaan Astra Zenecan rokotetta, vaan pelkästään Modernan sekä Pfizer ja Biontechin rokotteet. Silloin Suomi putoaisi ”aika paljon heikompaan tilanteeseen”.

Kesään mennessä päästäisiin siinä tapauksessa rokottamaan ehkä 40 prosenttia suomalaisista, mutta epävarmuus varjostaa odotuksia. Kumpulainen toteaa, että ainakin hänellä itsellään on sellainen tunne, että joka viikko tulee huonoja uutisia.

– Tilanne paranee tosi paljon, kun mennään kesän yli” Kumpulainen kuvasi skenaariotaan tiedotustilaisuudessa aamupäivällä.

Kolmannella vuosineljänneksellä päästäisiin jo yli 70 prosentin peittävyyteen ja vuoden loppua kohti nopeasti lähestyttäisiin 90–100 prosenttia.

– Mutta jos ajatellaan suomalaisten suojaamista rokotuksilla vakavalta taudilta, niin emme ole siellä vielä, hän sanoi.

Jos kesään mennessä päästäisiin 40 prosenttiin, kyse olisi noin 1,8 miljoonasta suomalaisesta. Pelkästään ikäihmiset ja terveydenhuollon kriittinen henkilöstö vastaa lähes miljoonaa suomalaista, perussairaat arviolta puolta miljoonaa. Huonoimmassa vaihtoehdossa niin sanottua tavallista väestöä ei hirveästi mahdu toisen vuosineljänneksen rokotuksiin, Kumpulainen totesi.

Puolioptimistisessa skenaariossa Astra Zeneca saa lähiaikoina myyntiluvan ja pystyy toimittamaan rokotetta myös Suomeen. Tammi-, helmi- ja maaliskuun jälkeen myyntilupakäsittelyyn on tulossa muitakin rokotteita, joiden tuotannosta on odotuksia keväällä kesää kohti mentäessä.

Kumpulainen huomauttaa, että Suomessa on jo ryhmiä, joiden rokotukset ovat edistyneet hyvin, muun maussa teho-osastojen henkilökunta ja hoivakodit.

– Keskeisin rajoittava tekijä on rokotteiden saatavuus, ei niiden toimeenpano, Kumpulainen totesi.

Rokotukset eivät auta tässä vaiheessa siihen, että rajoituksista ja fyysisten etäisyyksien pitämisestä voitaisiin luopua, osastopäällikkö painotti monen muun asiantuntijan tapaan.

EU ja Astra Zeneca ovat kiistelleet julkisuudessa rokotussopimuksesta. Kumpulainen huomauttaa, että keskustelua on käyty taustallakin ja se, että kynnys on ylitetty ja lähdetty puolin ja toisin kertomaan näkemyksiä julkisuuteen, kertoo ”kyllä siitä, että siellä on aika isoja erimielisyyksiä siitä, mitä on tarkoitettu”.

Kumpulaisen mukaan sopimukset ovat juridisesti todella mittavia.

– Kyllähän tämä hankala tilanne on, hän sanoi ja totesi, että EU:n puheenvuoroissa näkyy ”vahva epäluottamus” Astra Zenecaa kohtaan.

Julkisuudessa on ihmetelty, minne Astra Zenecan rokotteet ovat kadonneet. Syyksi on kerrottu Belgian lääketehtaassa syntynyt tuotantohäiriö. Lääkeyhtiötä on epäilty siitä, että se viivästyttäisi toimituksia EU-maille, koska haluaa myydä rokotetta EU:n ulkopuolelle parempaan hintaan.

EU:n ja Astra Zenecan edustajat yrittivät eilen tuloksetta löytää sopua kiistaan rokotuksista. Kumpulainen huomauttaa, etteivät neuvottelut tuota rokotteita, ellei ole sitä tilannetta, että rokotteita todellisuudessa menisi jonnekin muualle. Rokotteiden lisäämiseen tarvitaan tuotantolaitoksia, eikä neuvotteluja, hän napautti.