Fimea on saanut yli 1 300 ilmoitusta lääkkeiden saatavuushäiriöistä. Tämä on uusi ennätys. Häiriöitä on lähes 20 kertaa enemmän kuin vuosikymmenen alussa. Viime vuonna ilmoituksia kertyi 1 213.

Pelkästään kuluvan viikon maanantaina Fimean verkkosivuille tuli 16 uutta ilmoitusta. Listalle nousivat muun ­muassa syöpälääke Mitostat ja ahdistusta lievittä­vä Atarax.

– Häiriöihin ei ole olemassa ­yksittäistä ­syytä, sanoo Fimean johtaja Johanna Ny­stedt.

Lääketeollisuus käyttää pitkiä alihankintaketjuja ja hajautettuja tuotantoprosesseja. Järjestelmä on altis häiriöille; ne voivat johtua esimerkiksi raaka-ainepulasta, kuljetusten katkeilusta tai tehtaiden puhtausongelmista. Jos pula iskee, saatetaan lääkkeet viedä markkinalle, jossa niistä saa paremman hinnan kuin Suomessa.

Saatavuusongelmia pohditaan sosiaali- ja terveysministeriössä hallitusohjelman puitteissa sekä ministeriön maaliskuussa asettamassa Poikkeusolojen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnassa. Marraskuussa on Lääketeollisuus ry:n järjestämä tilaisuus, jonne tulee lääkealan keskeisiä toimijoita.

Yhtenä harkittavana asiana on velvoitevarastointia koskevan lain uudistaminen. Laki on eurooppalaisittain tiukka. Lääketehtaiden, maahantuojien ja sairaaloiden on varastoitava lääkkeitä niiden kriittisyyden mukaan jopa kymmenen kuukauden kulutusta vastaava määrä.

Varastot ovat poikkeusoloja varten, eikä niihin kajota ilman erillistä lupaa. Lääketeol­lisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti toivoo, että varastoista saisi nykyistä helpommin lääkkeitä, kun saatavuushäiriö iskee. Tämä vaatinee lakimuutosta.

– On mietittävä tarkkaan, miten mahdollista lainsäädäntöä kehitetään ja mitä kustannuksia se aiheuttaa, sanoo erityis­asiantuntija Elina Asola sosiaali- ja terveys­ministeriöstä.

Suomen lääkekustannukset ovat kolme miljardia euroa vuodessa. Isoimmat maksajat ovat Kela ja sairaanhoitopiirit.

Lauslahti myös helpottaisi muilla kielillä olevien pakkausten käyttöönottoa, jos pula koskee vain Suomea. Lain mukaan lääkkeen merkinnät ja pakkausseloste pitää olla suomeksi ja ruotsiksi.

Asola muistuttaa, että saatavuushäiriöt uhkaavat harvoin henkeä. Usein tilalle löytyy korvaava tuote, kuten kesällä 2018, kun Suomessa oli pulaa Jext- ja Epipen-adrenaliinikynistä. Niillä hoidetaan äkillisiä, henkeä uhkaavia allergisia reaktioita.

Lääkkeen maahantuojan tulisi ilmoittaa saatavuushäiriöstä kaksi kuukautta etuajassa. Fimean mukaan näin ei aina tapahdu.

Lue lisää: