Koronaepidemia yltyy yhä Suomessa. Maassa todettiin viimeisen seitsemän vuorokauden aikana (26.12.2021–1.1.2022) yli 38 700 uutta koronavirustapausta, kun tätä edeltävän viikon vastaava luku oli noin 19 600 tapausta.

Tartuntamäärät ovat ennätyksellisen korkeita ja ilmaantuvuusluku ”korkeampi kuin koskaan aikaisemmin”, THL:n johtaja Mika Salminen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Viimeisen 14 vuorokauden tarkkailujakson aikana – eli välillä 19.12.2021–1.1.2022 – uusia tartuntoja ilmaantui 1048 sataatuhatta asukasta kohden. Edeltävillä kahdella viikolla tartuntojen ilmaantuvuus oli 426 sataatuhatta asukasta kohden.

Positiivisten koronatestien osuus tehdyistä testeistä on ”yli kaksinkertaistunut”. Viimeisen seitsemän vuorokauden aikana tehtiin yli 147 000 testiä ja kaikista testatuista näytteistä positiivisia oli noin 26 prosenttia, kun sitä edeltävän seitsemän vuorokauden aikana osuus oli 11,8 prosenttia.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) huomautettiin infotilaisuudessa, että testipositiivisuus pysyi alle 10 prosentissa enää vain kolmella alueella. Leviämisalueiden tunnusmerkit täyttyvät nyt koko Suomessa.

Vakavan tautimuodon yllä vielä kysymysmerkki

Myös sairaalahoidon kuormitus on edelleen huolestuttava, THL ja STM katsovat.

”Sairaalahoidon kokonaiskuormitus on kasvanut, ja tehohoidon tarve on pysynyt samalla korkealla tasolla”, tiedotteessa kerrotaan.

Viikon 52 lopussa erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 205 potilasta, joista 153 vuodeosastoilla ja 52 teho-osastoilla. Erikoissairaanhoidon tarpeen kasvu on tällä hetkellä maltillista, mutta asiassa ollaan odottavalla kannalla.

”Suuren tartuntamäärän vaikutusta vakavimpiin tautimuotoihin ei ole nähty täysimääräisesti”, STM varoitti tilaisuudessa.

Mika Salminen totesi tilaisuudessa, että tapausmäärien nopea nousu koko Euroopassa on huolestuttava ilmiö. Hyvää on kuitenkin se, että tapausmäärien kasvu ei korkean rokotuskattavuuden maissa näy kuolleisuuden selvänä nousuna.

Vaikka menehtyneiden määrä noudattelee epidemia-aallon kulkua, on suhdeluku tartuntamäärän ja koronakuolemien välillä nyt aivan toisenlainen kuin pandemian alussa, STM:n johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki sanoi.

”Kyllä se [rokote] suojelee kuolleisuuden kasvulta”, Salminen sanoi.

Näin ollen THL ja STM toteavatkin, että mahdollisimman korkea rokotuskattavuus ja rokotussuojan ylläpito ovat ratkaisevan tärkeitä.

”Ne rajoittavat epidemiaa suojaamalla yksilöä ja hillitsemällä oireetonta väestöleviämistä.”

Keskiviikkoon 5. tammikuuta mennessä Suomessa 5 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 81 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, 77,2 prosenttia on saanut vähintään kaksi rokoteannosta ja 23,1 prosenttia on saanut kolme rokoteannosta.

Tautiin liittyviä kuolemia oli 4.1.2022 mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin kaikkiaan yhteensä 1 599. Viimeisten 14 vuorokauden aikana (21.12.2021 – 4.1.2022) Suomessa ilmoitettiin yhteensä 104 menehtynyttä, joista 76 prosenttia oli yli 70-vuotiaita.

STM:n Voipio-Pulkki korosti, että epidemian kulun arviointi on omikronvariantin myötä hyvin vaikeaa. Esimerkiksi HUS-alueella ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä omikronin osuus tapauksista on nyt jo noin 90 prosenttia.

”Emme voi sanoa, että olisimme vielä nähneet epidemian huippua”, hän varoitti.

LUE MYÖS: