Suomen Akatemian nimitti yksitoista uutta akatemiaprofessoria vuosiksi 2010–2014. Akatemiaprofessorit ovat professorit Kari Enqvist, Riitta Hari, Elina Ikonen, Jukka Jernvall, Heikki Joensuu, Visa Koivunen, Pekka Koskela, Anne Kovalainen, Erno Lehtinen ja Terttu Nevalainen sekä tutkimusprofessori Kaisa Poutanen.

Uusista akatemiaprofessoreista neljä tekee lääketieteeseen tai ihmisen terveyteen liitttyvää tutkimusta.

Teknillisen korkeakoulun psykologian ja neurotieteen professori Riitta Harion oman alansa ehdottomia huippututkijoita maailmassa. Hänen projektissaan kehitetään uutta "kahden ihmisen neurotiedettä". Kyse on ihmismielen ja ihmisaivojen muovautumisesta toisten ihmisten kanssa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa, jolloin ihmisen aivotoimintoja voidaan tutkia juuri luonnollisen vuorovaikutuksen aikana.

Harin työn tuloksia voidaan soveltaa erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöiden, kuten autismin, ymmärtämiseen. Lähestymistapa saattaa avata myös täysin uudenlaisia näkökulmia ihmismielen kehitykseen ja korjaamiseen.

Helsingin yliopiston solu- ja kehitysbiologian professori Elina Ikosentutkimusalue liittyy kolesteroliin ja erityisesti sen kuljetusmekanismeihin. Ikosella on käytössään uusia ja ainutlaatuisia tekniikoita kolesterolin ja sen sukulaislipidien seuraamiseksi elävistä soluista ja kudoksista. Näillä tutkimuksilla päästään aikaisempaa paremmin selville kolesterolin normaalista merkityksestä ja haittavaikutuksista solu- ja kudostasolla.

Ikosen projekteissa selvitetään kolesterolin kuljetuksen mekanismeja, jotka ovat keskeisiä ihmisen kolesteroliin liittyvissä tautitiloissa. Solututkimuksilla pyritään tunnistamaan uusia proteiineja, jotka ohjaavat kolesterolia solun sisällä ja ulos soluista. Kudostason tutkimuksissa voidaan selvittää erityisesti kolesterolin ja sen sukulaislipidien merkitystä aivoissa sekä aivokudoksen normaalin kehityksen aikana että aivosairauksissa. Saatavaa tietoa voidaan hyödyntää kolesteroliin liittyvien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien sekä useiden aivotautien, diagnostiikan ja seurannan parantamisessa ja kolesterolilääkkeiden käytön ohjaamisessa niistä eniten hyötyville.

Helsingin yliopiston professoriHeikki Joensuun tutkimus liittyy kliiniseen syöpätutkimukseen ja erityisesti syövän liitännäishoitoihin. Hänen tutkimuksensa auttavat kehittämään tehokkaita ja turvallisia liitännäishoitoja rintasyöpään ja GISTiin (gastrointestinaalinen stroomatuumori) sairastuneille, ymmärtämään näiden syöpäsairauksien mekanismeja ja identifioimaan potilaita, joilla on tavallista suurempi riski syövän uusiutumiselle.

oensuun tutkijaryhmä on kehittänyt HER2-positivisen rintasyövän hoitoon uuden liitännäishoidon. Tästä FinHer-hoidosta saattaisi tulla jopa uusi HER2-positiivisen rintasyövän standardihoito maailmassa. Toisena tutkimuskohteena on GIST, joka on ruoansulatuskanavan yleisin sarkooma. Joensuun suunnitelmassa imatinibia tutkitaan GIST:n liitännäishoitona satunnaistetussa tutkimuksessa korkean uusiutumisvaaran GIST-potilailla Pohjoismaissa ja Saksassa.

Kaisa Poutanen on toiminut vuodesta 2001 lähtien sekä tutkimusprofessorina VTT:ssä että johtajana Kuopion yliopiston Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskuksessa.

Poutasen tavoitteena on kehittää uusia elintarvikkeita, joilla pyritään vaikuttamaan kansainterveydellisesti merkittäviin ongelmiin kuten liikalihavuuteen. Hänen tavoitteenaan on tunnistaa ne elintarvikkeiden rakennetekijät, joilla on merkitystä insuliiniresistenssin ehkäisemisessä ja kylläisyyden säätelyssä. Poutasen erityisenä tutkimuskohteena ovat spesifisen bioprosessoinnin vaikutukset viljan ravintokuidun eri rakennetasoihin ja niiden merkitys ravinteiden ja polyfenolien vapautumiseen, biokonversioihin ja imeytymiseen ruuansulatuskanavassa, sekä suoliston hormonivasteisiin ja insuliiniherkkyyden kannalta merkittäviin elimistön toimintoihin.