Tuoreen tutkimuksen mukaan kestävyysliikunta vaikuttaa suotuisasti suolistomikrobiston koostumukseen. Kuuden viikon liikuntaharjoittelun jälkeen mahdolliset tulehduksenaiheuttajamikrobit (proteobakteerit) vähenivät ja tehokkaaseen aineenvaihduntaan liitetyt mikrobit (Akkermansia) lisääntyivät koehenkilöiden suolistossa, kirjoittaa Talouselämä.

– Vaikka paino ei merkittävästi koehenkilöillä pudonnutkaan kuuden viikon liikuntaharjoittelun jälkeen, oli liikunnalla useita positiivisia vaikutuksia osallistujien terveyteen, akatemiatutkija Satu Pekkala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo yliopiston tiedotteessa.

Tutkimuksessa nähtiin, että harjoittelulla oli sydämen ja verisuonten hyvinvointia parantavia vaikutuksia. Kolesterolin ja fosfolipidien määrä laski VLDL-kolesterolissa, joka kuljettaa rasvoja maksasta muualle kehoon ja verenkierrossa muuttuu 'pahaksi' LDL- kolesteroliksi.

Liikunnan vaikutuksesta myös tulehdusta lisäävän VAP-1-proteiinin aktiivisuus väheni toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Lisäksi tutkittavien terveydelle haitallinen vyötärön ympärysrasva väheni.

Myös muutamat poikkileikkaustutkimukset ovat osoittaneet nyt julkaistun tutkimuksen lisäksi, että Akkermansia-sukuun kuuluvia mikrobeja on enemmän fyysisesti aktiivisilla kuin passiivisemmilla ihmisillä.

Akkermansiaa on tutkittu paljon viime aikoina, ja osa tutkijoista uskoo sen parantavan lihavuutta ja diabetesta.

– Paljon uusia tutkimuksia kuitenkin tarvitaan, että voitaisiin osoittaa Akkermansian olevan vastuussa osasta liikunnan terveysvaikutuksia, Pekkala muistuttaa.

Mikrobiston koostumuksen lisäksi tutkimuksessa selvitettiin muutoksia mikrobien geenistössä eli niiden toimintaa.

– Itse geeneissä ei nähty juurikaan muutoksia, mikä oli ehkä odotettavissakin, koska ravitsemusta ei muutettu. Pidemmässä interventiossa olisimme ehkä nähneet mittavampia aineenvaihdunnan muutoksia, Pekkala toteaa.

Tutkimusryhmä teetti ylipainoisille naisille liikuntaintervention, jonka yhteensä 17 naista suoritti loppuun.

Aiemmin liikuntaa harrastamattomat naiset polkivat sykeohjatusti kolme kertaa viikossa kuntopyörää kuuden viikon ajan. Tutkimuksen aikana ei muutettu muita elämäntapoja kuten ravitsemusta, jotta nähtäisiin puhtaasti liikunnan vaikutus.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan, Turun yliopiston ja espanjalaisen Fisabio:n kanssa ja julkaistiin Frontiers in Microbiology -lehdessä.