Columbian yliopiston apulaisprofessori, Genome Centerissä ryhmänjohtajana työskentelevä biolääketieteen tutkija Tuuli Lappalainen varoittaa virheellisistä koronavirukseen liittyvistä käsityksistä, jotka edelleen kummittelevat ihmisten mielissä.

– Valitettavasti moni varhainen, vääräksi osoittautunut käsitys kummittelee sitkeästi - mutta usein epäsuorasti - päättäjien ja virkamiesten puheissa ja teoissa, hän kommentoi Twitterissä.

Lappalainen listaa tviittiketjussaan näitä virhekäsityksiä ja nostaa niistä ensimmäisenä esiin käsihygienian korostamisen.

– Olemme tienneet jo pitkään, että pintojen kautta korona ei juurikaan leviä, vaan hengitysteistä ilmaan leviävistä pisaroista ja aerosoleista.

Hän korostaa lisäksi, että pelkkä sairaalakapasiteetin tarkkaileminen ei anna oikeaa kuvaa tilanteesta, koska matalallakin epidemialla on hinta terveydelle ja myös niin sanotun long covidin riski on suuri myös lievän taudin sairastaneille.

– Vuosi sitten puhuttiin, että muu väestö voi ottaa viruksen vastaan, koska se on vaarallinen vain riskiryhmille. Tästä on irtisanouduttu, mutta rivien välissä näkyy edelleen ajattelu, että kaikki on OK, kun riskiryhmät on turvattu. Tauti on kuitenkin vaarallinen kaikille, Lappalainen huomauttaa.

Hän nostaa lisäksi esiin maskikeskustelun.

– Viralliset tahot suosittelevat maskeja ja kiittelevät yritysten maskipakoista, mutta samalla asiaa jatkuvasti vesitetään vähättelyllä, varoittelulla, ja virheellisillä poikkeuksilla terveyssyistä. Kevään maskiskeptisyydestä jäi pitkä jälki.

Pääministeri Sanna Marin (sd) sai lauantaina laajaa huomiota kommentillaan, jonka mukaan maskipakon hyöty olisi lähinnä kosmeettinen.

Tuuli Lappalaisen mukaan ongelmana pandemian kaltaisessa uudessa tilanteessa ei ole niinkään se, että usein joudutaan toimimaan vajaan tiedon varassa. Pahempaa on hänen mukaansa se, että kun uutta tietoa tulee, päivitys ajatusmalleissa, strategiassa ja toimissa jää tekemättä tai puolitiehen.

– Ihanne olisi: Kun uusi tieto osoittaa jonkun käsityksen vääräksi, tämä todetaan ja varmistetaan, että tieto meni kaikille perille. Sitten mietitään systemaattisesti, mitkä strategiat perustuivat tälle virhekäsitykselle, jotta ne voidaan korjata uuden tiedon mukaiseksi.

Lue myös: