Kehitysmaiden olosuhteissa ei usein ole saatavilla kalliita laitteita ja osaavaa laboratoriohenkilökuntaa, mitä perinteinen laboratoriodiagnostiikkaa vaatii.

Nyt tilanne voi helpottua, sillä Teppo Saarinen kehitti osana Turun yliopistossa tarkastettavaa väitöstutkimustaan helppokäyttöisiä ja herkkiä pikatestejä malarian, hepatiitti C:n ja hinkuyskän havaitsemiseen.

Tutkimuksessa pikatestien herkkyyttä onnistuttiin parantamaan kannettavalla mittalaitteella mitattavien valoa tuottavien nanopartikkelien avulla.

Helppokäyttöiset, kotona tehtävien raskaustestien tyyppiset pikatestit infektiotaudeille mahdollistavat tautien diagnosoinnin alueilla, joilla ei ole diagnostisia laboratorioita. Nykyiset pikatestit vain eivät useinkaan ole riittävän herkkiä havaitsemaan kaikkia potilaita, varsinkaan oireettomia tautien kantajia.

– Herkempien, mutta edelleen helppokäyttöisten, pikatestien avulla pystyttäisiin löytämään ja hoitamaan myös tautien oireettomat kantajat, mikä osaltaan auttaisi tautien hävittämisessä, Salminen sanoo tiedotteessa.

Salminen kehitti väitöskirjassaan nykyisiä pikatestejä jopa 250-kertaisesti herkemmän pikatestin P. falciparum -malarian havaitsemiseen.

– Testin herkkyyttä kyettiin parantamaan käyttämällä testissä valoa tuottavia nanopartikkeleita, joita voidaan havaita testistä jo hyvin pieniä määriä kannettavan mittalaitteen avulla. Tällä hetkellä pikatesteissä käytetään silmin havaittavia värillisiä nanopartikkeleita, jolloin testien herkkyys on usein huono, Salminen kertoo.

Teppo Saarinen

Väitöskirjassa kehitettiin myös ensimmäinen pikatesti kroonisen hinkuyskän havaitsemiseen käyttämällä valoa tuottavia nanopartikkeleita. Testillä saadaan selville hinkuyskätoksiinia vastaan muodostuneiden vasta-aineiden määrä potilaan veressä.

– Tämä auttaa diagnosoimaan sairastetun hinkuyskän myös rokotetuilla henkilöillä, Salminen sanoo.

Lisäksi kehitettiin testi hepatiitti C -virusta vastaan muodostuneille vasta-aineille. Testissä käytettiin useamman viruksen osan sisältävää yhdistelmäproteiinia sitomaan vasta-aineita, sekä valoa tuottavaa yhdistettä havaitsemaan vasta-aineet.

Yhdistelmäproteiinia on yksinkertaisempi tuottaa kuin normaaleissa testeissä käytettäviä useita eri proteiineja.

– Seuraavaksi pyrimme arvioimaan malariatestien toimivuutta kannettavan mittalaitteen avulla potilasnäytteistä intialaisissa sairaaloissa, Salminen kertoo.

Teppo Salminen esittää väitöskirjansa Rapid Diagnostic Tests for Resource-Poor Areas julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.11.2019 klo 12.

Vastaväittäjänä toimii Dr. Xavier Ding (Malaria Team Leader, Foundation for Innovative New Diagnostics) ja kustoksena professori Kim Pettersson (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on biotekniikka.

Lue myös: