Suomalaisten työhyvinvoinnissa tapahtui käänne huonompaan suuntaan viime syksynä. Kun koronakeväänä 2020 varsinkin etätyöntekijöiden hyvinvointi osin jopa parani, loppuvuoteen tultaessa nämä hyödyt oli menetetty. Erityisesti nuorten työntekijöiden ja yksinasuvien etätyöntekijöiden hyvinvointi on heikentynyt verrattuna koronaa edeltävään aikaan. Myös työuupumus ja työssä tylsistyminen yleistyivät vuoden 2020 aikana.

Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen tuloksista. Jokaiseen kolmeen kyselyyn vastasi 757 työssä käyvää suomalaista. Seurantatutkimuksen aiemmat tulokset osoittivat, että työhyvinvointi pääsääntöisesti kohentui koronakeväänä. Nyt tiedetään, että koronan pitkittyessä työhyvinvointi kääntyi laskuun.

Suomalaisten työn imu on laskenut koronaa edeltävälle tasolle. Samalla työuupumusoireilu on lievästi lisääntynyt ja työssä tylsistyminen on pysynyt koronaa edeltävään aikaan verrattuna korkeammalla tasolla.

– Vaikka suomalaisten työhyvinvointi on pääasiallisesti heikentynyt viime kesän jälkeen, muutokset ovat olleet maltillisia, ja työn imua koetaan yhä selvästi enemmän kuin tylsistymistä. Kun koronakeväänä nähtiin myös myönteistä kehitystä hyvinvoinnissa, niin nyt loppuvuoteen 2020 mennessä tapahtunut kehitys on ollut kielteistä, tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta sanoo tiedotteessa.

Huolestuttava kehityspiirre liittyy nuoriin alle 36-vuotiaisiin työntekijöihin, jotka kokevat työn imua vähemmän kuin ennen koronaa. Samalla nuorten työuupumus on kesän jälkeen lisääntynyt.

– Nuoret raportoivat vähäisemmästä työn imusta ja korkeammasta työuupumuksesta kuin muut ikäryhmät. Näyttääkin siltä, että erityisesti kesän ja loppuvuoden 2020 välinen aika on iskenyt nuorten työhyvinvointiin, erikoistutkija Janne Kaltiainen sanoo tiedotteessa.

Syksyn aikana työn imu laski sekä etä- että läsnätyötä tehneillä. Toisaalta etätyössä keväällä tapahtunutta selkeää työssä tylsistymisen kasvua ei enää havaittu samoissa määrin syksyllä 2020.

– Korona-aikana päähuomio on usein ollut etätyöhön siirtyneissä, mutta on tärkeää myös huomata, että läsnätyötä tehneiden työuupumusoireilu lisääntyi viime syksyn aikana, Kaltiainen sanoo.

– Kevään keskusteluissa lapsiperheiden tilanne etätyössä sai runsaasti huomiota. Nyt tutkimuksemme kertoo, että yksinasuvilla etätyöntekijöillä hyvinvointi oli jo ennen korona-aikaa heikommalla tasolla kuin perheellisillä, ja erot ovat vain kasvaneet. On iso haaste huolehtia niistä, joiden ihmiskontaktit ovat olennaisesti vähentyneet viime vuoden aikana, jatkaa Hakanen.

Tutkijoiden mukaan erityisesti poikkeusaikoina tarvitaan palvelevaa, ihmislähtöistä ja ihmiseen luottavaa johtamista, matalan kynnyksen yhteydenpitoa työtovereitten ja johdon kesken, työn mielekkyyttä ylläpitävää myönteistä palautetta omalle ja toisten työlle sekä työn yhteisen tarkoituksen teroittamista, riittävää tauotusta työpäivien aikana ja rutkasti myötätuntoa, silloin kun asiat eivät suju entiseen tapaan.

Lue myös: