Suomalaisten heikkouksia ravitsemuksen näkökulmasta ovat kasvikset ja kasviöljyt, ainakin kun verrataan muihin eurooppalaisiin. Tämä on ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin mukaan harmi, sillä ne ovat tärkeintä ravintoa terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.
Sen sijaan olemme hyviä valitsemaan täysjyvätuotteita, vähärasvaisia ja vähäsuolaisia tuotteita.
”Ne taas eivät olisi niin tärkeitä. Lisäksi olemme kovin totisia ja ilottomia syöjiä. Tiedämme paljon, ja siksi koemme valinnoistamme syyllisyyttä.”
”Meillä on paljon tekemistä siinä, miten me syömme”, lääkäri Emilia Vuorisalmi sanoo.
Vuorisalmen mukaan voisimme tässä ottaa oppia Etelä-Euroopasta, jossa kulttuuriin kuuluu yhdessä ja rauhassa syöminen. Borg ja Vuorisalmi keskustelivat ravitsemuksesta Tänään töissä -lähetyksessä.
”Voisimme ottaa esimerkkiä myös edeltäviltä sukupolvilta, käyttää enemmän kotimaisia juureksia ja kypsentää ruokia pitkään sen sijaan, että kiireessä kypsennämme ruokia liian kovalla lämpötilalla tai syömme maailmalta tulleita ruokia.”
Syntien lista on pitkä: syömme rytmittömästi. Borgin mukaan 1990-luvun laman jälkeen aloimme syödä milloin sattuu.
”Se on tuhoisaa. Yhteisöllisyys toisi rytmikkyyttä.”
Koemme stressiä ruoanlaitosta. Vuorisalmi kannustaa sen sijaan tekemään illallisen valmistuksesta kiireettömän hetken, jolla osoitetaan rakkautta läheisille.
”Sen lisäksi pelkäämme aivan liikaa hyviä rasvoja. Niiden avulla verensokeri pysyy tasaisempana ja hormonitoiminta tasoittuu.”
Borgin mukaan kasviöljyillä voikin huoletta leikitellä, testata eri makuisia ja eri käyttötarkoituksia. Hän näkisi mielellään kotien hyllyillä kymmenen erilaista pulloa yhden sijaan.
”Ei niitä hevin tule käytettyä liikaa.”
Borg kumoaa vallalla olevan käsityksen siitä, että Suomessa aamupala korostuu, Etelä-Euroopassa syötäisi vain illalla. Asia on Borgin mukaan päinvastoin.
”Me luulemme, että olemme alkupäiväpainotteisia, mutta muut, esimerkiksi espanjalaiset, syövät enemmän.”
Syömisessä piilee vastaus kehon ongelmiin
Syömisellä voidaan vaikuttaa huoliin ja toiveisiin, jotka liittyvät omaan kehoon. Jo siksikin korjausliikkeitä kannattaa tehdä.
”Helposti puhutaan pelkästään terveysasioista, mutta meillä on monia muitakin asioita, joihin syömisellä voidaan vaikuttaa. Sanoisin, että jos kehossa on joku ongelma, syömisellä löytyy yleensä ratkaisu”, Borg sanoo.
Suomalaisten huolet ravitsemuksen vastaanotoilla koskevat enimmäkseen painoa ja ulkonäköä, terveyttä ja lääkärillä jaksamista, unta ja hormonitoimintaa.
”Ravinnolla voi tukea esimerkiksi vaihdevuosissa estrogeenitasapainoa. Ruoka on kaikessa hyvinvoinnissa osana”, Vuorisalmi sanoo.
”Vielä tässä on tekemistä”
Nykyaikainen ruokapyramidi korostaa Borgin mukaan oikeita asioita. Kasvikset ja hyvät öljyt korostuvat. Ne ovat pyramidin perusta, ja kun se on kunnossa, muusta Borgin mukaan tarvitse kauheasti välittää.
Vuorisalmi puolestaan korostaa sateenkaarisyömisen merkitystä. Päivän aikana lautasella on hyvä näkyä värejä, sinistä mustikkaa ja vihreää parsaa.
”Mitä enemmän on väriä, sitä paremmin menee ja hyödyt maksimoidaan. Tämä on hyvin simppeliä. Kausiruoka on mahdollisimman ravintotiheää, se auttaa kehoa solutasolla.”
”Jostain syystä on vielä älyttömästi tekemistä siinä, että saadaan porukka ymmärtämään, että jos haluat parantaa syömistä, tämä pyramidin perusta on se tärkein”, Borg sanoo.
Marjojen ja kasvisten sisältämät bioaktiiviset aineet, polyfenolit, vähentävät muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpään sairastumisen riskiä.
”Niitä ei voi korvata millään vitamiinitableteilla, eikä polyfenoleita oikein pillerinä edes saa”, Borg huomauttaa.
”Motivoivaa voisi olla ajatella, että voimme syödä välillä huonostikin, jos syömme kuitenkin tarpeeksi hyvää”, Vuorisalmi sanoo.
Tämä tarkoittaa, että ranskalaisilla ja grilliruoalla herkutteleva suojaa elimistöään, jos muistaa syödä myös marjoja ja kasviksia. Ne suojaavat Vuorisalon mukaan meitä huimasti ei-terveellisten ruokien negatiivisilta vaikutuksilta.
Ruokapyramidi on kuitenkin väestötason ohjaustyökalu, joka toimii viitekehyksenä yksilölliselle ravitsemusohjaukselle. Ravitsemus on Borgin ja Vuorisalmen mukaan hyvin yksilöllinen asia. Uni esimerkiksi on hyvä iltasyömisen mittari.
”Jos on hirveä nälkä ja ärripurri, niin silloin ei pätkäpaasto sovi. Ei tämä hirveän vaikeaa ole”, Borg toteaa.
Vuorisalmi muistuttaa, että suoli tarvitsee kuitenkin 12 tunnin levon puhdistuakseen, ja jotta solujen parannusmekanismit ehtivät tehdä työnsä.
Itselle sopivan dieetin voi helposti testata
Bikinikautta kohti mennään, ja moni miettii jo miten pudottaisi muutaman kilon. Dieettivaihtoehdoissa on mistä valita, ja jokaisen niistä voi Borgin mukaan tehdä huonosti tai hyvin. Mitään yhtä ja kaikille sopivaa, parasta dieettiä ei ole.
”On vain olemassa systeemejä, jotka sopivat juuri sen yksilön elämään, tilanteeseen ja mieltymyksiin. Erilaisista dieeteistä haaveilu kannattaa lopettaa.”
Borg käyttää työssään ravitsemusasiantuntijana useita erilaisia erityisruokavalioita.
”Pitää olla työkaluja. Niitä kokeillaan ja tuunataan tilanteen mukaan.”
Vuorisalmen mielestä smoothie-intoilussakin voi mennä liiallisuuksiin.
”Jos kiinalaiset näkisivät meidän inkiväärin käytön määrän, he olisivat kauhuissaan. Vaihdellaan – parina päivänä viikossa vihersmoothie ja parina marjasmoothie – sitten ollaan varmalla pohjalla.”
Itselle sopivan dieetin voi testata pohtimalla, jaksaako toteuttaa samaa seuraavat puoli vuotta.
”Jollet, lopeta saman tien”, Borg sanoo.
Jos ruokarytmi sakkaa, jokainen sortuu
Miten syö ravitsemukseen perehtynyt lääkäri itse, entä miten pitkän uran tehnyt ravitsemusasiantuntija?
Vuorisalmi kertoo olevansa hyvin salliva itselleen.
”Huomaan olevani tasapainossa, kun en koe hirveitä himoja epäterveellisiin asioihin. Syön paljon vihanneksia, marjoa, todella paljon hyviä rasvoja ja aika vähän piilorasvoja. Syön voita ja kookosrasvoja, koska tiedän, etten saa tyydyttyneitä vahingossa niistä piilorasvoista.”
Vuorisalmi pyrkii pitämään ruokarytmistä kiinni.
”Tarvitsen neljän tunnin välein ravintoa, ja pidän 12 tuntia yöllä taukoa, että suolisto saa lepoa.”
Borgin mielestä syömisen pitää olla kiva asia.
”Siitä ei saa tulla syyllisyyttä. Minulla ei ole sellaista ajatusta, että jotain ruokaa ei pitäisi syödä. Minulla ei ole paheita, syön mitä haluan.”
Borg painottaa kasviksia ja hyviä rasvoja ruokavaliossaan, mutta tarkkailee riittävää proteiinin saantiaan ja ruokarytmiään.
”Jos rytmi sakkaa, jokainen syö liikaa”, Borg uskoo.
Vuorisalmi tunnustaa olevansa napostelija.
”Stressin keskellä toiset unohtaa syödä, minä laitan koko ajan jotain suuhun, siinä on parannettavaa.”
Lounaan jälkeisen väsymyksen voi välttää
Työpaikkalounaalla nautittu hiilihydraattikuorma väsyttää monia, mutta Borgin mukaan vaikutusta voi tasapainottaa kasviksilla ja proteiinilla.
”Tämän takana on myös toinen todellisuus: iso lounas väsyttää ihmisiä, jotka ovat valmiiksi väsyneitä. Jos nukkuu hyvin ja syö reilun aamiaisen, tästä seuraa, ettei lounaalla tule syötyä liikaa, jolloin ei tule väsymystä”, Borg ohjeistaa.
Vuorisalmen mukaan väsymystä kannattaa kuitenkin kuunnella. Voi laittaa kuulokkeisiin meditaationauhan viideksi minuutiksi tai vain silmät kiinni pieneksi hetkeksi.
”Meillä on päivän aikana aktiivisuussyklejä ja ongelmia syntyy, kun yritämme tehdä niitä vastaan. Ei mennä väkisin kahvin voimalla, vaan pidetään vaikka minuutin lepo, joka kertoo hermostolle, että nyt voi rentoutua.”
Borg kannustaa kiinnittämään aamurutiineihin huomiota.
”Kun aamu lähtee käyntiin rauhallisemmin, koko päivän stressitaso on pienempi.”
Lue seuraavaksi:
