Tuoreen Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaiseman liikuntaraportin mukaan suomalaisten liikuntatottumukset tai oikeammin niiden puute on huolestuttavalla tasolla. UKK-instituutin johtaja, sotilaslääketieteen professori Tommi Vasankari uskoo, että liikkumattomuus aiheuttaa vielä merkittäviä ongelmia yhteiskunnalle.
”Vuodesta 1979 asti nähdään, että varusmiesten kuntotulokset ovat laskeneet heikompaan ja heikompaan kuntoon. Liikkumisen määrä vähenee, jolloin kestävyys- ja lihaskunto heikkenee. Samaan aikaan paino nousee.”
Varusmiesten paino on noussut keskimäärin kahdeksan kiloa vuodesta 1993. Pelkästään se on iso tekijä, mutta samaan aikaan laskeneet kuntotulokset aiheuttavat Vasankarin mukaan jo työ- ja toimintakyvyn heikkenemistä.
”Tämä lyhentää työuria, vie ennenaikaiselle eläkkeelle, vie taloudellisen kantokyvyn ja tällä on merkitystä myös maanpuolustukselle. Olemme lirissä, jos emme kykene näitä vuosikymmeniä laskeneita käyriä kääntämään.”
Samaa mieltä on liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka. Laukan mukaan liikkumattomuus näkyy myös kansanterveydessä.
”Nyt on h-hetki puuttua asiaan. Meidän kaikkien pitäisi pystyä vaikuttamaan siihen.”
Vasankari ja Laukka keskustelivat aiheesta Tänään töissä -lähetyksessä.
Liikkumattomuus on paitsi yhteiskunnallinen ongelma, se aiheuttaa myös yksilölle haittaa.
”Liikunnan puute altistaa sydän- ja verisuonisairauksille, sokeriaineenvaihdunnan häiriöille ja matala-asteiselle tulehdukselle, joka voi johtaa erilaisten sairauksien syntyyn”; Laukka toteaa.
Pelkästään kakkostyypin diabeteksen – joka on vahvasti elintapasidonnainen sairaus – hoitoon kuluu jopa kymmenen prosenttia vuotuisista terveysmenoista.
”Meillä on paljon ammatteja, joissa pitäisi olla hyvässä kunnossa. Vaikea kuvitella, miten poliisi, sotilas, rajavartija tai pelastaja aloittaa työuransa, jos kokoajan mennään huonompaan kuntoon”, Vasankari pohtii.
”Työura näissä ammateissa ei voi alkaa kuntoutuksella”, Vasankari korostaa.
Vasankarin mukaan suosituksia vähemmän liikkeen, esimerkiksi paljon istumisen, aiheuttamat kustannukset pelkästään terveydenhuollossa nousevat noin 4,7 miljardiin.
Jos minulla kasvaisi juuret persuksista, vaikea tästä tuolista olisi ylös päästä.
”Tässä on noin kaksi miljardia liikkumattomuuden vuoksi työstä poissaolon takia aiheutuneita tuloverojen menetyksiä. Kokonaiskakku on vielä paljon suurempi, kun ajatellaan työvuosien ja välillisten verojen menetyksiä.”
Muutokset ovat myös johtaneet siihen, että ihmiset ovat työssä puolitehoisena tai puolikuntoisena.
”Jos ihminen on perussuorituskyvyllään teholla 1.0, mutta jos tullaan töihin 0.8 tasolla ja jos kaikki ovat sillä tasolla, työteho putoaa äkkiä 0.2:een. Tämä on ilmiö, joka näkyy työpaikoilla joka päivä”, Laukka sanoo.
Jaksaminen on Laukan mukaan koetuksella jo ennen kuin jäädään sairauslomalle. Työhyvinvointiin panostaminen olisikin ensisijainen keino lisätä jaksamista.
Koko lähetys katsottavissa alla olevalta videolta.
”Jos työnantaja tukisi henkilöstön liikkumista, se olisi win-win-win-tilanne: yhteiskunta, työnantaja ja yksilö hyötyisivät”; Vasankari huomauttaa.
Työnantajat kykenevät tukemaan esimerkiksi työmatkaliikkumista ja kävelykokouksia.
”Työnantajalla on paljon roolia, mutta kaikki lähtee lopulta meitä itsestämme. Jos minulla kasvaisi juuret persuksista, vaikea tästä tuolista olisi ylös päästä”, Vasankari sanoo.
Lue seuraavaksi:
