Suomalaisten kokemus omasta terveydestä on heikentynyt kuluneen vuoden aikana, kertoo Ifin tuore Terveysbarometri.
Yli puolet kyselyyn vastanneista suomalaisista aikuisista kokee terveytensä vähintään melko hyväksi, mutta osuus on pudonnut viisi prosenttiyksikköä viime vuodesta. Ifin Terveysbarometri-kyselyyn haastateltiin 1016 suomalaista syyskuussa 2021.
Kohtuulliseksi terveytensä kokevia on 33 prosenttia ja huonoksi terveytensä kokevia on vastaajista noin joka kahdeksas eli 13 prosenttia.
Huonoksi terveytensä määrittelevät epäilevät muita useammin, että eivät saa nopeasti apua julkisesta terveydenhuollosta.
"Korona on jättänyt jälkensä yhteiskuntaan ja vaikuttanut ihmisiin eri tavoin. Esimerkiksi etätyötä tehneiden näkemykset sen vaikutuksesta omaan terveyteen jakautuvat”, kertoo Ifin yksityisasiakkaiden henkilövakuutuksista vastaava johtaja Tero Hoikkala tiedotteessa.
Yli kolmannes kyselyyn vastanneista kokee, että kiireettömään hoitoon pääseminen on vaikeutunut.
Neljännes kokee etätyön vaikuttaneen myönteisesti omaan terveyteen ja noin joka viides kielteisesti. Mitä huonommaksi oma terveys koetaan, sitä negatiivisempana etätyön vaikutusta pidetään.
” Vastauksista ilmenee hieman yllättäenkin, että terveytensä huonoksi kokeneet suomalaiset ovat kuluneen vuoden aikana hieman muita enemmän lisänneet sairauksien ennaltaehkäisytoimia muun muassa pitämällä stressitasonsa kohtuullisena ja käyttämällä enemmän fysioterapeutin palveluita sekä huolehtimalla muita suomalaisia useammin riittävästä rokoteturvasta. Vaikuttaa siltä, että ihmisten tietoisuus omasta terveydestä ja hyvinvoinnin edistämisestä on kasvanut”, pohtii Hoikkala.
Yli puolet luottaa edelleen julkisen terveydenhuollon nopeuteen
Terveydenhuollon resurssit huolettavat yhä useampaa suomalaista. Vastaajista 71 prosenttia ilmoitti olevansa melko tai erittäin huolestunut terveydenhoitohenkilöstön riittävyydestä. Huoli on kasvanut neljä prosenttiyksikköä vuodentakaiseen verrattuna.
Yli puolet vastaajista eli 56 prosenttia kuitenkin luottaa edelleen nopeaan pääsyyn julkiseen terveydenhuoltoon, reilu neljännes (29 prosenttia) sen sijaan ei. Mitä huonommaksi oma terveys koetaan, sitä epäilevämpiä keskimäärin ollaan hoitoon pääsystä.
Puolet terveytensä huonoksi kokevista ilmoittaa jättäneensä ottamatta yhteyttä julkiseen terveydenhuoltoon siksi, että on ajatellut avun saamisen kestävän liian kauan.
Lähes joka toinen kyselyyn vastannut (46 prosenttia) puolestaan on käyttänyt yhtä tai useampaa terveydenhoidon etäpalvelua viimeisen parin vuoden aikana
”Korona on opettanut käyttämään enemmän helppoja ja nopeita etäpalveluita. Ifissä etälääkärikäynneistä haetut korvaukset ovat moninkertaistuneet ja etävastaanotto koetaan tämänkin kyselyn perusteella yhtä hyvänä vaihtoehtona kuin kivijalkalääkäri”, toteaa Hoikkala.
