EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin väestöennusteen mukaan erot EU-maiden elinajanodotteissa pienenevät pitkällä aikavälillä, ja Suomen elinajanodotteen odotetaan kasvavan hitaammin kuin Suomen Tilastokeskuksen ennusteessa.

Tämä kehitys hidastaisi eläkeiän nousua ja parantaisi eläke-etuuksia kansallisiin oletuksiin verrattuna, kertoo Eläketurvakeskus ETK.

Eläkemenojen ja -maksujen kasvuun vaikuttaa matalan syntyvyyden lisäksi eliniän piteneminen. ETK vertaa raportissaan vaihtoehtoisia skenaarioita omaan peruslaskelmaansa, joka perustuu Tilastokeskuksen vuoden 2019 väestöennusteeseen.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan suomalaisten elinajanodotteen oletetaan kasvavan selkeästi vertailumaita kuten Saksaa ja Ruotsia voimakkaammin pitkällä aikavälillä. Vain Norjassa kasvuvauhti on samaa tasoa kuin Suomessa.

Vuonna 2070 suomalaisten elinajanodote on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 90 vuotta. Eurostatin ennusteen mukaan elinajanodote olisi taas yli 88 vuotta, eli noin kaksi vuotta vähemmän. Molemmissa ennusteissa sukupuolten välinen ero pienenee, mutta ei poistu kokonaan.

Eurostat ennakoi Europop2019-ennusteessaan, että erot EU-maiden elinajanodotteissa supistuvat. Maissa, joissa elinajanodote on keskimääräistä korkeampi – kuten Suomessa – Eurostat ennakoi kasvun olevan keskimääräistä hitaampaa. Matalan elinajanodotteen maissa sen taas ennakoidaan olevan keskimääräistä nopeampaa.

– Tilastokeskuksen ennuste on muita Euroopan maita ja Eurostatia optimistisempi. Suomen väestön kuolevuuden ennustetaan jatkavan alentumistaan samalla tavoin, kuin se on alentunut Suomessa 1980-luvun lopun jälkeen kertoo matemaatikko Tuija Nopola tiedotteessa.

Työeläkkeissä on kaksi elinajanodotteen muutokset huomioivaa automaattista sopeutusmekanismia: Elinaikakerroin sopeuttaa työeläkkeiden tasoa eliniän nousuun. Myös alin vanhuuseläkeikä on kytketty elinajanodotteeseen.

Näiden vuoksi Eurostatin ennustama kehitys pienentäisi työeläkemaksun nousupainetta vain vähän. Eläkkeet sen sijaan olisivat suurempia ja alin vanhuuseläkeikä matalampi kuin peruslaskelmassa.

ETK:n peruslaskelmassa vuonna 2000 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä on 68 vuotta ja kaksi kuukautta. Eurostatin kuolevuuskehityksellä se olisi 67 vuotta ja 7 kuukautta, siis seitsemän kuukautta vähemmän.

Peruslaskelmassa keskieläkkeen suhde keskiansioihin laskee nykytasolta (52 %) noin kymmenen prosenttiyksikköä 43 prosenttiin vuoteen 2070 mennessä. Tämä lasku johtuu esimerkiksi elinaikakertoimen vaikutuksesta. Eurostatin kuolevuusoletuksella suhde laskee hieman vähemmän, noin 44 prosenttiin.

Syytä tarkastella vaihtoehtoisia kehityskulkuja

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 elinajanodote oli miehillä 79,2 vuotta ja naisilla 84,5 vuotta. Jos elinajanodote jämähtäisi nykyiselle tasolle, matalasta syntyvyydestä johtuva työeläkemaksun korotuspaine poistuisi lähes kokonaan.

Pysähtyminen laskisi työeläkemaksun kestävää vakiotasoa vajaat kaksi prosenttiyksikköä 25 prosenttiin, mikä on lähellä nykyistä eläkemaksun tasoa. Kestävä vakiotaso tarkoittaa työeläkemaksun tasoa, jolla tulevat eläkemenot pystytään rahoittamaan.

ETK:n mukaan on kuitenkin realistista odottaa, että elinajanodote kasvaa myös tulevaisuudessa, mutta ehkä ei yhtä nopeasti kuin aiemmin on oletettu.

– Väestöennusteet ovat olettaneet, että elinajanodotteen kasvu jatkuu nopeana. Viime vuosien kokemukset muista teollisuusmaista ja nyt käynnissä oleva koronapandemia herättävät kuitenkin kysymyksiä siitä, kuinka pitkälle myönteinen kehitys voi jatkua, kommentoi johtaja Jaakko Kiander ETK:sta tiedotteessa.

– Tämän vuoksi on perustelua tarkastella myös vaihtoehtoisia kehityskulkuja, hän sanoo.