Suomalaisten aikuisten D-vitamiinitasot ovat nousseet selvästi viimeisten vuosikymmenien aikana, selviää Oulun yliopistossa tehdystä seurantatutkimuksesta.

Hyvää kehitystä selittävät kansalliset D-vitamiinisuositukset ja elintarvikkeiden täydennysohjelma.

Täydennysohjelman myötä D-vitamiinia on alettu lisäämään nestemäisiin maitovalmisteisiin ja rasvalevitteisiin.

D-vitamiinin varastomuoto on kalsidioli. Sen pitoisuutta veressä käytetään elimistön D-vitamiinitason mittarina.

Tutkimus osoitti, että 1990-luvulta 2010-luvulle aikuisten seerumin kalsidiolitasot nousivat keskimäärin 10,6 nanomoolia litralta. Myös D-vitamiinitasojen vuodenaikaisvaihtelu tasoittui seuranta-aikana.

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin yllättäen, että rasvalevitteiden D-vitaminoinnilla ei ollut samanlaista vaikutusta veren D-vitamiinitasoihin kuin D-vitamiinin lisäämisellä maitoon.

Tutkijoiden mukaan rasvalevitteiden D-vitaminoinnin hyödyllisyyttä tulisikin arvioida uudelleen.

Aihetta tutkittiin Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden kohortissa tutkittavien ollessa 31- ja 46-vuotiaita. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 3 650 henkilöä. Tutkimus on yksi laajimmista D-vitamiinitasojen seurantatutkimuksista, joka osoittaa kansallisen elintarvikepolitiikan ja D-vitamiinisuosituksen vaikutukset aikuisväestössä.

Selvimmin D-vitamiinitasot nousivat niillä henkilöillä, joilla oli seurannan alkaessa matalimmat D-vitamiinitasot. Tulos kertoo siitä, että D-vitamiinilisät ovat erityisen tärkeitä hyvin matalien D-vitamiinitasojen ehkäisemisessä.

– D-vitamiinilisän käyttö ja D-vitamiinin lisäys maitotuotteisiin ovat hyödyllisiä toimenpiteitä väestötasolla, ja erityisesti niistä on hyötyä henkilöille, joilla D-vitamiinitasot ovat hyvin matalat. Tutkimuksemme perusteella näitä toimia tulisi jatkaa myös tulevaisuudessa, tutkijat Helmi Ikonen ja Johanna Lumme korostavat tiedotteessa.

Näyttöä saatiin myös kalan syönnin hyödyistä.

– Kalan syöminen suositusten mukaan eli ainakin kahdesti viikossa vaikutti myönteisesti elimistön D-vitamiinitasoihin, Ikonen lisää.

D-vitamiini tunnetaan erityisesti luustolle tärkeänä vitamiinina, ja lisäksi sen puutos on lukuisissa aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty moniin sairauksiin, kuten infektioihin, diabetekseen, syöpään, verenkiertoelimistön sairauksiin ja hermoston rappeumatauteihin.

Monet suomalaiset saavat edelleen liian vähän D-vitamiinia erityisesti pimeän talvikauden aikana, jolloin D-vitamiinia ei muodostu luonnostaan iholla kuten kesällä. D-vitamiinin saanti on riittävää, jos sen taso veressä on 75–120 nanomoolia per litra.

Tutkimuksessa saatiin lisäksi viitteitä siitä, että D-vitamiinin saannin ohella myös perimä sekä käyttäytymis- ja sosioekonomiset tekijät saattavat vaikuttaa yksilöllisiin D-vitamiinitasoihin.

Tutkimus julkaistiin vastikään European Journal of Nutrition -tiedelehdessä.