Tiedot käyvät ilmi hammaslääketieteen lisensiaatti Raija Vainionpään väitöstutkimuksesta, johon osallistui yhteensä 100 vankia (89 miestä ja 11 naista) syyskuun 2014 ja helmikuun 2015 välisenä aikana Pelson vankilassa.

Kahdeksalla vangilla kymmenestä todettiin hampaistossa korjaavan hoidon tarvetta. Iensairaudet olivat yleisiä, ja vaikea-asteista iensairautta eli parodontiittia oli seitsemllä prosentilla tutkituista. Yhdeksän vankia kymmenestä tarvitsi vähintään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä hampaiden erosiivisen kulumisen takia. Purentaelimistön toimintahäiriöt olivat tavallisia. Myös hammashoitopelko oli jonkin verran yleisempää vankien keskuudessa.

Tutkittaville tehtiin kliininen tarkastus, johon sisältyi hampaiden kariologinen, parodontologinen ja erosiivisten vaurioiden tutkimus sekä purentafysiologinen tutkimus. Lisäksi puolet tutkituista kutsuttiin haastatteluun, jossa kartoitettiin sosiodemografisia taustatietoja, päihteiden käyttöä, terveys- ja suunterveystottumuksia, suunterveyspalvelujen käyttöä, hammashoitopelkoa sekä yleisterveyteen liittyviä seikkoja. Lisäksi saatiin tietoa käytössä olevista lääkityksistä.

Lähes kaikki tutkittavat tupakoivat. Nuuskaa oli käyttänyt joka viides. Huumeiden ja alkoholin käyttö ennen vankeusaikaa oli ollut yleistä, huumeiden käyttö jopa yleisempää kuin alkoholin. Melkein kaikki käyttivät jotain reseptilääkettä; käytetyimpiä olivat psykoosi-, kipu- ja unilääkkeet. Tutkituista vangeista yli puolella oli C-hepatiitti.

Vankien suunterveyttä heikentäviä riskitekijöitä olivat epäsäännöllinen elämäntapa, suunterveyspalvelujen epäsäännöllinen käyttö ennen vankilaan joutumista, lääkkeiden ja päihteiden runsas käyttö, huono suuhygienia sekä hampaille haitallinen ruokavalio.

Hammashoitopelko sekä suun ja purentaelimistön ongelmat puolestaan ovat riskejä yleisterveydelle ja voivat heikentää elämänlaatua.

Vaikka hammashoidolle oli ilmeinen tarve, suurin osa vangeista hakeutui hammashoitoon vasta silloin, kun suussa oli särkyä tai muita vaivoja.

– Valtaosa vangeista tarvitsee hammashoitoa, olipa se sitten ennaltaehkäisevää, korjaavaa tai iensairauksien hoitoa. Myös purentafysiologisen ja hampaiden erosiivisen kulumisen hoidolle on tarvetta. Nämä tekijät on syytä huomioida niin yksittäisen vangin hoidossa kuin yleensä suunniteltaessa vankien suunterveyspalveluita, Vainionpää sanoo tiedotteessa.

Suurin osa vangeista on joko nuoria tai keski-ikäisiä miehiä, vaikkakin vankien keski-ikä on nousussa. Vankien sosiaalinen asema ja koulutustausta ovat huonommat muuhun väestöön verrattuna.

Aiempaa tietoa suomalaisten vankien suunterveydestä on ollut vähän.