Suomessa aivovaltimon aneurysma puhkeaa ainakin kolme kertaa yleisemmin kuin muualla maailmassa. Aivovaltimon pullistuman puhkeamisesta aiheutuvia subaraknoidaalivuototapauksia (aSAV) todetaan vuosittain noin tuhat, joista 30 prosenttia johtaa kuolemaan.

- Aneurysman syntyminen ei liene Suomessa yleisempää, mutta suomalaisten pullistumat ovat jostain syystä alttiimpia puhkeamaan, sanoo Kysin Neurokirurgian klinikan ylilääkäri, professori Juha E Jääskeläinen.

Jääskeläisen tutkimusryhmä Itä-Suomen yliopistossa etsii aivovaltimoaneurysmien syntyyn ja puhkeamisherkkyyteen liittyviä genomisia muunnoksia. Suomalaisten lisäksi japanilaisten aneurysmat puhkeavat poikkeavan usein.

- Tutkittavanamme on 300 itäsuomalaista sukua. On ilmennyt, että monet suvuista kuuluvat yhteen, ja sairastuneilla voi olla yhteisiä esi-isiä 1500-luvulta asti, kertoo bioinformaatikko Mitja Kurki.

Paljastuu usein sattumalta

Vuotamattomien aneurysmien diagnoosit ovat selvästi lisääntyneet aivojen magneettikuvausten myötä. Ne paljastuvat sattumalta muista syistä tehdyissä pään kuvauksissa.

- Noin kolme prosenttia väestöstä kehittää elinaikanaan aneurysman, kertoo Jääskeläinen.

Nykyisellään neurokirurgin on vaikea arvioida, milloin aneurysma on vaarassa puhjeta ja kannattaisi sulkea ennaltaehkäisevästi. Tutkijat toivovat löytävänsä diagnostisia menetelmiä, esimerkiksi tulehdusreitteihin liittyen, jotka paljastaisivat kohonneen vuotoriskin.

Niukka vuoto jää herkästi havaitsematta

Subaraknoidaalivuodon oire on yleensä voimakas äkillinen päänsärky. Neurokirurgian dosentti Timo Koiviston mukaan potilaalla on saattanut olla pieni ennakoiva vuoto, joka jää usein tutkimatta.

- On paradoksaalista, että niukan vuodon saanut voi jäädä diagnosoimatta. Rajun vuodon jälkeen pääsee kyllä hoitoon, mutta ennuste on huonompi.

Toistaiseksi ei tiedetä, voidaanko lääkkeillä ehkäistä aneurysman puhkeamista. Se tiedetään, että tupakoinnin lopettaminen ja verenpaineen hyvä kontrollointi on tärkeää. Melko usein aSAV-potilailla todetaan sairaalaan tullessa hoitamaton verenpainetauti.

Jääskeläisen ryhmän tutkimuksissa on löytynyt viitteitä siitä, että statiinien käyttäjillä saattaisi olla pienempi aSAV-riski.

- Mikäli aneurysmiin selkeästi liittyviä genomisia muunnoksia löytyisi, voitaisiin helpommin selvittää puhkeamisen mekanismeja ja etsiä niiden pohjalta estolääkityksiä, Jääskeläinen sanoo.