Alle 18-vuotiaat suomalaiset käyttävät aiempaa vähemmän bakteerilääkkeitä, selviää Itä-Suomen yliopiston ja Kelan yhteistutkimuksessa. Nopeimmin käyttö on vähentynyt alle kuusivuotiailla lapsilla.

Suomessa bakteerilääkkeitä käyttävät eniten 0–2-vuotiaat ja seuraavaksi eniten 3–4-vuotiaat lapset. Esimerkiksi alle kaksivuotiaille kirjoitettiin Kelan tilastojen mukaan vuonna 2008 hieman alle 1 200 bakteerilääkereseptiä tuhatta lasta kohden. Vuonna 2016 kirjoitettiin enää vajaa 600 reseptiä tuhatta lasta kohden.

– Myös muutamissa muissa Euroopan maissa käyttö on vähentynyt samansuuntaisesti kuin Suomessa, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen tiedotteessa.

Myös bakteerilääkkeistä maksettujen lääkekorvausten kokonaiskustannukset ovat pienentyneet: vuonna 2008 kustannukset olivat 10,9 milj. euroa, vuonna 2016 taas 7,3 milj. euroa. Osasta bakteerilääkkeiden oraaliliuoksia ei enää makseta sairausvakuutuskorvausta, vaikka niitä käytetään edelleen samaan tapaan kuin ennen. Tämä on lisännyt perheiden lääkekustannuksia.

Saastamoinen muistuttaa, että bakteerilääkkeiden vastuullinen käyttö auttaa myös torjumaan antibioottiresistenssiä. Siksi käytön väheneminen aiemmalta tasolta on hyvä kehityssuunta.

– On tärkeää kiinnittää huomiota laajemminkin lääkehoidon rationaalisuuteen. Se tarkoittaa, että lääkehoito on vaikuttavaa, laadukasta, turvallista, taloudellista ja yhdenvertaista. Tarpeettomasta lääkkeiden käytöstä luopuminen tehostaa hoitoa ja säästää sekä potilaan että yhteiskunnan rahaa.

Bakteerilääkkeiden käytön vähenemistä voi selittää se, että sekä ammattilaiset että kansalaiset tietävät niiden haitoista aiempaa enemmän. Ammattilaisten ohjeistuksia ja hoitosuosituksia on päivitetty, ja tutkimus- ja tilastotietoa on saatavilla aiempaa enemmän.

Lisäksi infektioiden ehkäisy on kehittynyt, mikä on vähentänyt bakteerilääkkeiden tarvetta. Pneumokokki- ja influenssarokotteet ovat vähentäneet lasten korvatulehduksia, ja 15–19-vuotiaiden klamydiatartuntojen määrä on pienentynyt.

Tutkimuksessa selvitettiin avohoidossa korvattavien bakteerilääkkeiden käytön laajuutta ja kustannuksia sekä niiden korvattavuuden muutoksia. Tiedot koskevat Suomessa asuvia 0–17-vuotiaita vuosina 2008–2016, ja ne perustuvat Kelan tilastoihin ja Fimean tukkumyyntitietoihin.

Uutista korjattu 4.6.2019 kello 14.00. Lisätty tieto, että vuonna 2008 kirjoitettiin hieman alle 1 200 bakteerilääkereseptiä tuhatta lasta kohden.

Lue lisää antibioottiresistenssistä:

"Yritykset saada antibioottiresistenssi kuriin ovat olleet vaatimattomia”– Kemian nobelisti pyrkii kehittämään täsmälääkkeitä

Kansainvälinen selvitys osoitti: Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä näkyy jätevesissä

Lääkäri, anna 10 minuuttia ajastasi – Miten antibioottiresistenssiin liittyvät kysymykset näkyvät työssäsi

Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit kasvava riski – infektioiden määrä kaksinkertaistunut