Suomalaiset kehittävät rokotetta tyypin 1 diabeteksen ehkäisyyn.

Rokotteen kehittäminen perustuu kahden suomalaisprofessorin enterovirusteoriaan.

Professorit Mikael Knip Helsingin yliopistosta ja Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta uskovat, että tietyillä enteroviruksilla on tärkeä merkitys lapsuus- ja nuoruusiän diabeteksen kehittymisessä.

- Kun tunnistamme ne enterovirukset, joilla on merkitystä diabeteksen kehittymisessä ja onnistumme kehittämään rokotteen niitä vastaan, voimme estää vähintään puolet tulevista tautitapauksista, Knip sanoo.

Rokotetutkimus on professorien perustaman Vactech-yhtiön ja yliopistojen yhteinen ponnistus. Hanke saa lisää vauhtia nyt, kun Sanofi Pasteur lähtee tukemaan sitä.

Rokotussohjelmaan diabetesrokote ei ehdi ainakaan kymmeneen vuoteen. Tuotekehittely on vasta alussa.

Knipin mukaan enterovirukset hakeutuvat haiman saarekkeisiin ja aiheuttavat tulehdusta ja kudosvaurioita. Haiman insuliinia tuottavat solut vapauttavat proteiineja, jotka pääsevät verenkiertoon vaurioituneen kudoksen seurauksena. Elimistön proteiineja vastaan muodostamat autovasta-aineet verenkierrossa ovat ensimmäinen merkki siitä, että diabeteksen tautiprosessi on lähtenyt käyntiin.

Enterovirusteoria perustuu laajoihin seurantatutkimuksiin. Diabetesta sairastavilta lapsilta on löytynyt enteroviruksia enemmän kuin muilta lapsilta.

Tutkimuksissa on havaittu ajallinen yhteys enterovirusinfektion ja ensimmäisten diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden välillä.

Suomessa on enemmän tyypin 1 diabetesta kuin missään muualla koko maailmassa. Ilmaantuvuus on yli viisinkertaistunut 50 vuodessa.

Enterovirusinfektiot ovat sen sijaan viime vuosikymmenien aikana harventuneet. Knipin mukaan tämä näennäinen ristiriita ei kumoa enterovirusteoriaa.

Kun polioinfektiot vähenivät viime vuosisadan alussa, niin samalla poliohalvaukset lisääntyivät. Halvaus on enteroviruksiin kuuluvan polion jälkitauti.

- Samalla tavalla muiden enterovirusten käydessä harvinaisemmiksi niiden aiheuttamat infektiot käyvät rajummiksi, mikä lisää jälkitaudin – diabeteksen – riskiä, Knip perustelee.

Useimmat enterovirusinfektiot ovat vähäoireisia tai oireettomia.