Suolistosyöpää kannattaa seuloa – mutta miten?

Suolistosyövän seulontaohjelma pitäisi Suomessa aloittaa mahdollisimman pian uudelleen.

Näin toteaa Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malila.

Seulontaohjelman uudelleen aloittamista puoltaa Syöpärekisterin tutkijoiden loppukesästä Journal of Medical Screening -lehdessä julkaisema tutkimus. Sen mukaan Suomessa ulosteen veritestillä tehty seulonta vähensi suolistosyöpäkuolleisuutta suorien ja epäsuorien vaikutusten kautta noin viisi prosenttia.

– Samankaltaisia tuloksia on saatu useissa muissa maissa tehdyissä seulontatutkimuksissa, Malila sanoo.

Aiemman, vuonna 2015 julkaistun Suomen Syöpärekisterin tutkimuksen mukaan ulosteen veritestillä tehty seulonta ei vähentänyt kuolleisuutta, mikä sai monet kunnista lopettamaan seulonnat.

Malilan mukaan tuoreimmassa tutkimuksessa havaittiin, että laaja terveydenhuoltoon upotettu seulontaohjelma paransi kaikkien uusien suolistosyöpäpotilaiden ennustetta useiden epäsuorien vaikutusten kautta.

Seulontaohjelman avulla esimerkiksi koko väestön tietoisuus suolistosyövästä parani ja ihmiset hakeutuivat nopeammin hoitoon oireiden ilmaantuessa.

Myös Keski-Suomen keskussairaalan gastrokirurgin, professori Jukka-Pekka Mecklinin mukaan seulontaohjelma pitäisi käynnistää niin pian kuin mahdollista, mutta ei ulosteen veritestauksen vaan tähystyksen avulla.

Mecklin toteaa, että tähystyksellä suolistosyöpä voidaan ehkäistä, ei pelkästään havaita oireettomassa vaiheessa.

– Ulosteen veritestaus edellyttää toistuvia testauksia 1–2 vuoden välein, eikä se vähennä syövän ilmaantumista eikä syöpäleikkauksia. Kolonoskopia, jossa voidaan poistaa varhaiset vielä hyvänlaatuiset kasvaimet saman tien, vähentää suolistosyöpäkuolleisuutta 60 prosenttia ja vähentää merkittävästi syövän ilmaantumista ja siten myös syöpäleikkauksia, Mecklin sanoo.

Jyväskylän yliopistossa tutkimusprofessorina toimivan Mecklinin mukaan kolonoskopia voitaisiin tehdä jokaiselle suomalaiselle kerran elämässä, esimerkiksi 60 vuoden iässä. Tällöin suojavaikutus kestäisi todennäköisesti loppuelämän ajan eli noin 20 vuotta.

Suomessa tehdään vuosittain noin 100 000 gastroskopiaa ja saman verran kolonoskopioita.

Gastroskopioista merkittävä osa tehdään Mecklinin mukaan nykyään refluksin tai dyspepsian takia nuorille tai keski-ikäisille, joiden syöpäriski on minimaalinen.

Valtaosa näistä toimenpiteistä on korvattavissa kevyemmillä vaihtoehdoilla, sanoo Mecklin.

– Kolonoskopioista merkittävä osa on kontrollitutkimuksia, joita nykytiedon mukaan voidaan karsia tai harventaa. Usein sanotaan, että kolonoskopia on seulontaan liian kallis menetelmä. Yhden ikäluokan seulontaan tarvittaisiin vuosittain noin 40 000 kolono­skopiaa. Resurssit tähän voitaisiin järjestää ilman merkittäviä ylimääräisiä kustannuksia vähentämällä vastaava määrä gastroskopioita ja kontrollikolonoskopioita, Mecklin sanoo.

Vuonna 2014 seulontaohjelmassa oli vielä mukana noin puolet Suomen kunnista. Viimeisimmät seulontatestit lähetettiin viime vuonna niille ihmisille, jotka olivat aiemmin saaneet vain yhden seulontakutsun.

Nea Malila kertoo, että parhaillaan selvitetään, millä lailla ja milloin seulontaohjelma voitaisiin käynnistää uudelleen. Aikataulu liittyy sote-uudistuksen aikatauluun.

– Emme esimerkiksi tiedä, mikä seulontojen järjestäjätaho jatkossa on. Tietysti olisi helpompaa, jos seulontojen järjestäjänä olisi viisi erityisvastuualuetta tai 18 maakuntaa 300–400 kunnan sijaan, Malila sanoo.

Hän toteaa, että kunnat voisivat halutessaan jo nyt käynnistää seulonnan uudelleen, vaikka seulontaohjelmaa ei olekaan valmiina.

– Realistisesti ajatellen systeemi saataisiin pystytettyä uudelleen ehkä ensi vuoden loppuun mennessä. Nyt koko ketju alkaa rapautua, koska ihmiset ja toimijat vaihtuvat. Myös keskuslaboratorio pitäisi pystyttää uudelleen, koska Pirkanmaan Syöpäyhdistys ei enää jatka seulontakeskuksena.

Jos suolistosyövän seulontaohjelma saadaan uudelleen käyntiin, sen aikana pitäisi Malilan mielestä selvittää tarkemmin, miksi suolistosyövän seulonta vähentää miesten kuolleisuutta mutta ei näyttänyt vaikuttavan naisilla.

– Vuonna 2015 julkaistun tutkimuksemme perusteella naisilla suolistosyöpäkuolleisuus ei vähentynyt verrokkeihin nähden, mikä oli yllättävää. Mietimme, pitäisikö seulontaiän tai testin herkkyyden olla erilainen naisilla ja miehillä, Malila toteaa.

Naiset sairastuvat Malilan mukaan suolistosyöpään miehiä myöhemmällä iällä, ja naisilla syöpä esiintyy useammin paksusuolen alkupäässä ja miehillä peräsuolessa.

– Ulosteen veritesti tunnistaa todennäköisesti paremmin ne syövät, jotka ovat suoliston loppupäässä.

Uudessa seulontaohjelmassa kannattaisi Malilan mielestä ottaa käyttöön vanhan guajakki-testin sijaan monessa Euroopan maassa jo käytössä oleva uudempi immunokemiallinen testi, joka tunnistaa ulostenäytteestä pelkän ihmisveren.

– Vanhat testit saattoivat antaa väärän tuloksen, jos söi esimerkiksi eläinperäistä verta sisältäviä ruokia. Immunokemiallisten testien herkkyyttä voi myös säätää eli määrittää, mikä määrä verta ulosteessa tulkitaan positiiviseksi.

Aiemmassa seulontaohjelmassa kutsun saaneista noin 70 prosenttia lähetti ulostenäytteen keskuslaboratorioon.

Jukka-Pekka Mecklin uskoo, että ihmiset osallistuisivat myös kolonoskopiaseulontoihin, vaikka tähystys saatetaankin kokea epämiellyttävämmäksi kuin ulostenäytteen postitus.

– Tärkeintä on, että väestö tietää suolistosyövän yleisyydestä, riskitekijöistä ja syöpää ehkäisevän seulonnan mahdollisuudesta. Seulontakolonoskopia on tutkimusten perusteella indisoitu hyvinkin iäkkäille, jos he muuten ovat terveitä eikä heidän suoltaan ole koskaan tutkittu.

Uutta tietoa kustannus­vaikuttavuudesta

Suolistosyövän seulonta pitäisi saada Suomessa lakisääteiseksi, kuten kohdunkaulan syövän ja rintasyövän seulonnat, sanoo Nea Malila. Asiaa on pohdittu muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

– Seulonnat tulee järjestää kaikissa kunnissa samalla tavalla järjestelmällisesti laadusta ja seurannasta huolehtien. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun suuret kunnat eivät monista suostutteluista huolimatta olleet mukana aiemmissa seulonnoissa, Malila sanoo.

Euroopan unioni on Malilan mukaan suositellut suolistosyövän seulontaa jo 15 vuotta.

– Vaikea kuvitella, että asia olisi Suomessakaan kovassa vastatuulessa, varsinkin kun seulonnan hinta on murto-osa siitä, mitä potilaan hoito maksaa.

Jukka-Pekka Mecklin uskoo, että suolistosyövän seulonta saataisiin Suomessa kattavaksi ilman pakkoakin, jos sote-uudistus toteutuu ehdotetusti. Jos päätös on yksittäisten kuntien kontolla, on riski, että ne jättävät seulonnat tekemättä kustannussyistä.

– Uskon, että tulevat 18 maakuntaa osallistuvat seulontoihin, kun niillä on tarpeellinen tutkimustieto käytössä, Mecklin sanoo.

Uutta kustannusvaikuttavuustietoa löytyy esimerkiksi tänä vuonna Acta Oncologica -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jossa on eroteltu jokaisen syöpätyypin hoitokustannukset Suomessa.

– Tutkimuksemme avulla voidaan tehdä laskelmat siitä, mikä seulontakeino on tehokkain syövän ehkäisyssä. Ulosteveriseulonnalla ei vähennetä yhtään paksusuolen syöpiä verrattuna kolonoskopiaan, jolla seulomalla syöpää ei edes kehity, Mecklin sanoo.

Nea Malila
Jukka-Pekka Mecklin