Helsingin yliopiston alumniyhdistys on valinnut Vuoden Alumniksi 2021 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusosaston johtajan Mika Salmisen.

Tehtävään valitaan vuosittain henkilö, joka on toiminnallaan tukenut Helsingin yliopiston periaatteita, akateemisen koulutuksen arvostusta ja nostanut akateemista Helsingin henkeä.

Vuoden Alumnina Salminen aikoo puhua ainakin siitä, että koronapandemian keskellä olisi tärkeää tarkastella rajoitusten vaikutusta yhteiskuntaan kokonaisuutena.

– Suhteellisuudentaju katoaa helposti kriisin keskellä. Osa ikäihmisistä ottaa varoitukset niin kirjaimellisesti, että eivät mene ollenkaan ulos. Silloin heidän kuntonsa romahtaa vaarallisen huonoksi, hän sanoo yliopiston tiedotteessa.

Salminen (s. 1965) aloitti mikrobiologian opinnot Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1984. Laajoina sivuaineina hän opiskeli biokemiaa ja perinnöllisyystiedettä.

Opintojensa loppuvaiheessa Salminen suuntautui virologiaan. Vuonna 1990 valmistuneessa pro gradu -työssään hän löysi uusia hi-viruksen alatyyppejä yhteistyössä suomalais-ruotsalais-etiopialaisten sekä suomalais-venäläis-balttilaisten tutkijaryhmien kanssa.

Salminen väitteli vuonna 1994. Englanninkielinen artikkeliväitöskirja käsitteli ykköstyypin hi-viruksen esiintymismuotojen geneettisiä alatyyppejä.

Vuonna 1996 Salminen tutki huumeidenkäyttäjien parissa leviäviä hiv-epidemioita entisen Neuvostoliiton alueella. Vierailu Kaliningradissa jäi mieleen, sillä siellä sosiaalinen tilanne oli mennyt perin kurjaksi.

– Se avasi silmäni. Kaikki ei ole pelkkää biologiaa. Ihmisten kokemat olosuhteet vaikuttavat siihen, mitä riskejä heille syntyi. Silloin kansanterveystyö alkoi kiinnostaa.

1990-luvun lopulla Salminen työskenteli THL:n edeltäjän Kansanterveyslaitoksen (KTL) hiv-yksikön johtajana. Hän oli silloin monen muun ohella mukana tuomassa Suomeen harm reduction -lähestymistapaa huumeongelman hoitoon.

Huumeiden käyttöä ei yritetty pysäyttää kokonaan vaan vähennettiin käytöstä syntyviä haittoja. Rangaistusten sijaan narkomaaneille tarjottiin puhtaita neuloja, metadonikorvaushoitoa, neuvontaa, ruokaa ja mahdollisuus pestä pyykkejä.

Jokaista kritiikkiä ei tarvitse ottaa henkilökohtaisesti.

Salmisesta tuli valtakunnanjulkkis tämän vuoden maaliskuussa, koska Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusosaston johtajana hänen tehtävänään oli tiedotustilaisuuksissa selittää, miksi koronaviruksen leviämistä vastaan taistellaan niin kuin taistellaan.

Samalla sosiaalisessa mediassa tuntui siltä, että Suomessa on tuhansittain kilpailevia virologeja ja epidemiologeja, jotka haastoivat Salmista siitä, miten kriisiä pitäisi oikeasti hoitaa.

– Aluksi se ahdisti. Sitten sen kanssa oppi elämään. Jokaista heittoa ja kritiikkiä ei tarvitse ottaa henkilökohtaisesti.

Salmisen strategia on pyrkiä esittämään asia niin hyvin kuin käytettävissä olevalla tiedolla on mahdollista.

– Ei silloin voi ihan metsään mennä, ja jos menee, niin sekin on sallittava itselleen. Pitkässä kriisissä väistämättä tapahtuu virheitä, ja niistä täytyy oppia.

Salminen huomauttaa, että ulkopuolelta voi helposti heittää kaikenlaisia ehdotuksia ja koepalloja, mutta viranomaisen täytyy punnita, miten toimet ja määräykset käytännössä toteutetaan ja mitä kaikkia mahdollisia seurauksia niillä on.