Voimakas stressi ja elintavat ennustavat, kuinka pitkään elämme, käy ilmi uudesta THL:n tutkijoiden tekemästä tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan 30-vuotiailla miehillä elinajanodotetta pienentävät eniten tupakointi ja diabetes. Tupakointi pienentää elinajanodotetta 6,6 vuotta ja diabetes 6,5 vuotta. Voimakas stressi pienentää heidän elinajanodotettaan 2,8 vuotta.

30-vuotiaiden miesten elinajanodotetta pienensi merkittävästi myös liikunnan puute: lyhennys 2,4 vuotta. Sen sijaan elinajanodotetta pidensivät esimerkiksi runsas hedelmien ja kasvisten kulutus. Hedelmiä syömällä elinajanodote pitenee 1,4 vuotta ja kasviksia syömällä 0,9 vuotta.

Naisilla elinajanodotteeseen vaikuttivat samat tekijät kuin miehillä. 30-vuotiailla naisilla esimerkiksi tupakointi lyhensi elinajanodotetta 5,5 vuotta ja diabetes 5,3 vuotta.

Voimakas stressi lyhensi heillä elinajanodotetta 2,3 vuotta.

Myös vanhemmilla henkilöillä vaikutukset elinajanodotteeseen olivat samansuuntaisia mutta pienempiä kuin nuoremmilla ikäryhmillä.

Tutkimus paljasti senkin, että joissakin elämänlaatuun liittyvissä tekijöissä kultainen keskitie oli vaikutuksiltaan myönteisin. Koettu stressi pidensi elinajanodotetta, jos stressin koettiin olevan samaa luokkaa kuin ihmisillä yleensä. Tätä runsaampi tai vähäisempi stressi puolestaan lyhensi elinajanodotetta.

Tutkijat laskivat elinajanodotteet muuttamalla yhden riskitekijän arvoa kerrallaan ja pitämällä muiden tekijöiden arvot vakiona. Ainoastaan painoindeksin, verenpaineen ja kolesterolitason kohdalla toimittiin niin, että ne saivat muuttua, kun elintapoihin liittyviä arvoja muutettiin.

Uutta laskentatapaa laajalle joukolle riskitekijöitä käytettiin tässä tutkimuksessa nyt ensimmäistä kertaa.

– Aiemmin elinajanodotteita on arvioitu yleensä vain muutamien sosiodemografisten taustatekijöiden, kuten iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaisissa ryhmissä. Tässä tutkimuksessa halusimme arvioida monien erilaisten tekijöiden vaikutusta elinajanodotteeseen, jotta voimme verrata niiden merkitystä, kertoo tutkimuspäällikkö Tommi Härkänen tiedotteessa.

Tutkijat huomasivat, että miesten ja naisten ero elinajanodotteessa johtuu suurelta osin vaikutettavissa olevista riskitekijöistä.

– Tutkimuksessa oli kiinnostavaa 30-vuotiaan miehen ja naisen elinajanodotteiden ero, joka oli vain 1,6 vuotta samoilla riskitekijöiden arvoilla. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan sukupuolten välinen ero kaikilla 30-vuotiailla on ollut yli 5 vuotta, mikä kuvaa sitä, että elintavat ovat naisilla terveellisempiä kuin miehillä, kertoo tutkimusprofessori Seppo Koskinen tiedotteessa.

Tässä tutkimuksessa koulutusryhmien väliset erot elinajanodotteissa olivat melko pieniä, silloin kun muut riskitekijöiden arvot olivat samat. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu suuria eroja elinajanodotteissa koulutusryhmien välillä. Kuolleisuutta lisäävät elintavat, kuten tupakointi, alkoholinkäyttö, epäterveellinen ruokavalio ja vähäinen liikunta ovat yleisimpiä niissä väestöryhmissä, joiden sosiaalinen asema on heikoin.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.