Koettu stressi on yhteydessä epäsuotuisaan syömiskäyttäytymiseen, mutta siihen puuttumiseen on olemassa tehokkaita keinoja, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Stressaantuneilla on vähemmän esimerkiksi intuitiivista syömistä. Tämä tarkoittaa sitä, että syöminen perustuu ennemmin tunteisiin tai ulkopäin tuleviin vihjeisiin kuin kehon nälkä- ja kylläisyysviestien kuuntelemiseen.
Tutkimuksessa toteutettiin hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT) perustuva psykologinen elämäntapaohjaus työikäisille aikuisille, joilla oli psyykkistä kuormittuneisuutta sekä ylipainoa tai lihavuutta. Kävi ilmi, että HOT-interventio vaikutti myönteisesti syömiskäyttäytymiseen.
Terveystieteiden maisteri Elina Järvelä-Reijosen väitöstutkimus osoitti, että psykologisella elämäntapaohjauksella syöminen tunnesyiden ja ulkoisten syiden perusteella väheni, hyväksyntä erilaisia ruokia kohtaan lisääntyi ja terveyttä edistävä syöminen nähtiin enemmän omien arvojen ja tavoitteiden mukaisena.
Ryhmäohjauksella saatiin laajemmat vaikutukset kuin omatoimisesti käytettävällä älypuhelinsovelluksella.
Tutkimuksen perusteella koettu stressi ei vaikuta varsinaisesti ruokavalion laatuun. Siten interventiollakaan ei havaittu vaikutusta ruokavalion laatuun.
Vaikutusta ei myöskään ollut verinäytteestä määritettyihin fysiologisiin stressin tai matala-asteisen tulehduksen merkkiaineisiin.
– Niihin vaikuttaminen vaatinee HOT-intervention kohdentamista näihin, Järvelä-Reijonen toteaa tiedotteessa.
Väitöstutkimus sitoo yhteen useita aiheita psykologian, fysiologian ja ravitsemustieteen aloilta. Ruokavaliotekijöiden lisäksi myös kroonisella stressillä on yhteys lihavuuteen ja matala-asteiseen tulehdukseen, jotka ovat useiden kansantautien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien taustalla.
– Ruokavalion, syömiskäyttäytymisen, stressin ja siitä palautumisen tutkiminen työikäisillä on tärkeää, jotta voidaan löytää keinoja tukea heidän hyvinvointiaan ja viivyttää tai ehkäistä sairastumista kroonisiin kansantauteihin, Järvelä-Reijonen sanoo.
– Pysyvien elämäntapamuutosten esteenä voi usein olla ongelmallinen suhtautuminen omiin kokemuksiin, ajatuksiin ja tunteisiin.
HOT on Järvelä-Reijosen mukaan lupaava, mutta ravitsemustieteessä vielä vähän tutkittu menetelmä, jonka avulla henkilö voi työstää käyttäytymisen muutokseen, hyväksyntään, tietoiseen läsnäoloon ja omien arvojen mukaisiin tekoihin omistautumiseen liittyviä prosesseja.
– Jatkossa olisi mielenkiintoista yhdistää HOT-interventio ravitsemusterapeutin antamaan ohjauksen ja tutkia sen vaikutuksia.
Järvelä-Reijosen väitöskirja tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.
