Suomeen on tullut 230 000 rokoteannosta, kävi ilmi tiedotustilaisuudessa eilen.
Arvion mukaan viikolla 9 annoksia olisi 800 000. Viikko 9 alkaa maaliskuun alusta.
Varovaisen arvion mukaan viikolla 16, eli huhtikuun loppuun mennessä, Suomeen olisi tullut noin 2 miljoonaa rokoteannosta.
Ensimmäinen erä Astra Zenecan rokotetta on tulossa Suomeen ensi viikolla.
Lähiviikkoina Suomeen odotetaan 100 000 rokoteannosta viikossa, mutta pidemmällä aikavälille ei vielä ole näkymää toimituksista.
Kesään mennessä olisi arviolta rokotettu 2,5–3,5 miljoonaa suomalaista, mutta monet tekijät vaikuttavat lukuun ja ilmassa on yhä epävarmuutta. Tähän mennessä kolme rokotetta on saanut ehdollisen myyntiluvan Euroopassa.
Sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Sari Ekholm avasi koronarokotteiden hankintaan ja saatavuuteen liittyviä kysymyksiä. Hänen mukaansa tilanteen odotetaan paranevan ja vakiintuvan kevään kuluessa. Toisin kuin julkisuudesta voisi päätellä, Ekholm on jopa yllättynyt hyvästä tahdista. Julkisuudessa on puhuttu lähinnä rokotusten viivästymisestä.
– Olemme tosiasiassa aika yllättyneitä, että rokotteita on jo saatu, Ekholm sanoi tiedotustilaisuudessa.
Se, että olemme yleensä saaneet rokotteita jo nyt on hänen mielestään ”aikamoinen yllätys”.
Parhaiden rokoteasiantuntijoiden arvio viime vuonna oli Ekholmin mukaan, että aikaisintaan huhtikuussa 2021 saataisiin ensimmäisiä rokoteannoksia.
– Nyt kuitenkin meillä on jo rokotettu noin pari sataa tuhatta suomalaista, Ekholm totesi.
Tuotantolaitoksen pystyttämiseen voi mennä parikin vuotta
Ekholmin mukaan rokotteiden valmistuksen skaalaaminen ja laajentaminen suurille määrille ei ole helppoa, vaan vaatii hyvin tarkkaa arviointia, jotta voidaan varmistua siitä, että rokotteet vastaavat laatuvaatimuksia.
Lääketehdasvalmistuksen rakentaminen on hidas prosessi, hän huomauttaa. Lääketehdaslupa ei riitä, vaan on oltava rokotetehtaan tuotantolupa nimenomaan rokotteille.
– Jos uutta tuotantolaitosta pystytetään, siinä voi mennä vuosi-pari, että sellainen saadaan toimintaan.
Nyt Eurooppaan rakennetaan uutta kapasiteettia, eikä se tule päivissä tai viikoissa, hän huomauttaa. Tällä viikolla on kuultu, että lääkeyhtiöt Pzifer ja Biontech ovat saaneet luvan uudelle tuotantolaitokselle Saksassa, ja nyt odotetaan, kuinka hyvin tuotanto lähtee siellä käyntiin.
Ekholmin mukaan laitoksen tuotantokapasiteetti suuri, sillä vuosituotanto olisi kaksi miljardia rokoteannosta, kun laitos saadaan optimaaliseen toimintaan.
Ekholm arvioi, että sopimusvaiheessa rokotteiden kehittäjät arvioivat tuotannon nopeutta ehkä ylioptimisesti, ja jos mietitään normaalia prosessia, siihen nähden aikataulu on ollut nopea. Kapasiteetin nostaminen näyttäisi menevän ”aika lailla normaalia vauhtia”.
EMA keskustelee 50 rokotevalmistajan kanssa
Vaikka on saatu ikäviäkin uutisia, tilanne on paranemassa, kun useammalta valmistajalta saadaan rokotteita, Ekholm toteaa ja muistuttaa, että ennen pandemian puhkeamista maailmassa ei ollut ylimääräistä rokotetuotantokapasiteettia. Näin ollen asiassa on edetty kohtuullisen nopeasti ja parempaan päin ollaan menossa.
Fimean kliinis-farmakologisen yksikön päällikkö Jukka Sallinen kertoi EU:ssa ehdollisen myyntiluvan saaneiden koronarokotteiden myyntiluvista ja rokotteiden turvallisuusseurannasta. Hänen mukaansa Euroopan lääkevirasto EMA on ilmoittanut, että keskusteluja myyntilupahakemuksista käydään noin 50 rokotevalmistajan kanssa.
Sallisen mukaan kehitysohjelmissa on alettu jo varautua virusmutaatioihin eli siihen, voidaanko rokotteita modifioida ja miten, jos virus muuntuu. Myös hän huomauttaa, että rokotetuotannossa on kyse erittäin monimutkaisesta asiasta etenkin, kun tarkoituksena on tuottaa isoja määriä rokotteita laadukkaasti. Myöskään jakeluketju ei ole kovin yksinkertainen.
Sallisen mukaan on väistämätöntä, että aikataulut ovat jossain määrin epävarmoja.
Lue myös:
