Sosiaali- ja terveysministeriön ylin virkamiesjohtaja, kansliapäällikkö Kirsi Varhila puolustaa blogikirjoituksessaan ministeriön ja muiden Suomen viranomaisten toimia kasvomaskiasiassa. Eduskunta äänestää keskiviikkona oppositiopuolue kokoomuksen ministeri Krista Kiurulle (sd) esittämästä epäluottamuslauseesta, jonka keskiössä on maskipolitiikka.

Ministeriö ja hallituksen ministerit ovat joutuneet arvostelun kohteeksi kevään julkisista linjauksista, joissa kasvomaskien hyötyyn epidemian torjunnassa suhtauduttiin epäilevästi ja jopa maskinkäytön vaaroista varoittaminen korostui. Tätä pidetään ristiriitaisena syksyllä annettuun maskisuositukseen nähden, vaikka asiantuntijat ovat yhä erimielisiä maskien käytön tärkeydestä.

Varhila kirjoittaa, että jo ”aivan kriisin alkuvaiheessa myös kasvomaskien osuus todettiin: ne voivat täydentää viruksen torjumisen keinovalikoimaa”.

”Maskien käytöstä onkin ohjeistettu STM:n hallinnonalalla ensimmäisen kerran jo 3.4.2020, kun Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Työterveyslaitos ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea antoivat ohjeistuksen turvalliseen kasvomaskien käyttöön”, Varhila tuo esiin.

Hän muistuttaa, että koko kevään ajan maailman terveysjärjestö WHO suositteli maskien käyttöä oireettomilla henkilöillä vain koronapotilasta hoidettaessa.

”Myös eurooppalainen tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC oli antanut suosituksen, että ensisijaisesti tulisi huolehtia fyysisten etäisyyksien turvaamisesta sekä hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta. Maskien käyttö olisi vasta toissijainen keino ehkäistä tartuntojen leviämistä.”

Eri maissa tehtiin erilaisia päätöksiä maskien käytöstä. Osassa maista suositeltiin käyttöä laajasti, toisissa tarkkoja ohjeita kasvomaskien käytöstä ei annettu, koska vaikutusten kiistaton näyttö puuttui, Varhila jatkaa.

”Hengitystie-epidemioissa ei myöskään aiemmin oltu suositeltu laajaa kasvomaskien käyttöä. Muun muassa muut Pohjoismaat pidättäytyivät keväällä antamasta maskisuositusta, eikä Suomi poikennut tästä linjasta.”

Toukokuussa hallitukselta tuli sosiaali- ja terveysministeriölle toimeksianto kasvomaskien käytön hyötyjen tieteellistä näyttöä koskevasta selvityksestä.

”Katsauksen hankintaa varten tehdyssä toteuttajien kartoituksessa kriteereinä olivat sekä katsauksen laatu, että aikataulu. Katsauksen aikataulu oli tiukka ja selvityksen toteuttajan haluttiin olevan ministeriöstä riippumaton taho”, Varhila kirjoittaa.

Toimeksiannosta tehtiin sopimus yhteiskunnallisen yrityksen Summaryx Oy:n kanssa, joka tuottaa tietoa menetelmien ja käytäntöjen vaikuttavuudesta, kustannuksista ja käyttöönoton vaatimuksista. Varhilan mukaan keväällä ja kesällä vajetta oli erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön käyttöön tarkoitetuista CE-merkityistä maskeista. Kangasmaskeja oli saatavilla. Selvityksessä kasvosuojuksilla tarkoitetaan kaikkia kasvot peittäviä suojuksia.

STM julkaisi valmistuneen selvityksen 29.5.2020. Siinä kasvomaskien hyötyjä väestökäytössä pidettiin vähäisinä.

”Kesäkuun 3. päivänä hallitus linjasi saamiensa taustatietojen pohjalta tekemäänsä kokonaisarvioon perustuen, että se ei anna suositusta kasvomaskien käytöstä silloisessa epidemiatilanteessa. Tuolloin uusien koronatapausten määrä oli ollut kuukauden ajan selvässä laskussa ja päivittäisten uusien tapausten määrä vaihteli pääsääntöisesti 10 ja 15 välillä. Oikeuskansleri on useaan otteeseen todennut, että koronaepidemian torjunnan toimenpiteiden tulee olla oikeasuhtaisia ja hyvin perusteltuja myös epidemiatilanteen vakavuuden mukaan. Kesäkuun alussa jo käytössä olleilla toimilla oli pystytty saamaan tapausmäärät selvään laskuun, jolloin uusien toimien käyttöönottaminen olisi vaatinut vahvat perustelut”, Varhila kirjoittaa.

Kun elokuussa todettiin, että uusien koronatartuntojen määrä oli selvässä kasvussa ja päivittäiset tapausmäärät vaihtelivat 20 ja 40 välillä, hallitus Varhilan mukaan ”tarkasteli maskisuositusta uudelleen epidemiatilanteen muuttumisen seurauksena ja teki 13.8. periaatepäätöksen, jossa se puolsi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusta kansalaisten kasvomaskien käytöstä”.

”Kuten kaikessa muussakin koronaan liittyvässä, myös kasvomaskien osalta tieto on lisääntynyt.”

”Hallitus on toiminut systemaattisesti tautitilanteen mukaan ja nojannut asiantuntijatietoon päätöksenteossaan koko koronapandemian ajan. Suomi on kaikilla mittareilla arvioituna selviytynyt koronan hoidosta ja hallinnasta toistaiseksi kohtuullisen hyvin”, Varhila puolustaa.

THL:n pääjohtaja on tuonut julkisuuteen, että laitos oli keväällä valmistellut tiedotusmateriaalia, jossa olisi kerrottu lisää maskien käytöstä. STM hänen mukaansa päätti, ettei materiaalia julkaista.

Varhila selittää viestintäratkaisua poikkeusoloilla, jotka keväällä vallitsivat.

”STM ja THL suunnittelevat viestintää tiiviisti yhdessä. Tavoitteena on saada selkeät ja yhdenmukaiset viestit kansalaisille aivan uudenlaisessa tilanteessa: keskellä pelkoja aiheuttavaa pandemiaa ja valmiuslain säädösten alaisena. Päämääräksi otetaan selkeiden ydinviestien laatiminen ja niiden vahva jakaminen eri kanavien kautta. Käsi- ja yskimishygienia ja turvaetäisyyksien noudattaminen todettiin tutkimuksissa tärkeimmiksi keinoiksi viruksen leviämisen estämiseen ja niistä myös viestittiin vahvasti”, kansliapäällikkö kertoo kevään harkinnasta.