Tänään raportoidaan noin 10 000 uutta koronatapausta. Sairastuneista aikuisista joka toinen saa taakakseen pitkäkestoisen koronan. Tämä käy ilmi sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän selvityksestä. Lapsille ja nuorille pitkän koronan riski on noin kaksi prosenttia.

Ministeri Krista Kiurun (sd) mukaan Suomeen voi olla syntymässä uusi kansantauti.

”Jos viikkotahti on 40 000 tapausta, niin näistä 10–30 prosenttia voi sairastua pitkäkestoiseen covidiin”, sanoo Kiuru.

”En tiedä, meneekö muilla virun väreet. Minulla ainakin menee. Kyse on siitä, kuinka iso tautitsunami otetaan”, Kiuru jatkaa.

Selvitystä tehnyttä ryhmää johtaneen neurologian professori Risto O. Roineen mukaansa pitkäkestoiseen koronaan ei ole parantavaa hoitoa.

”Hoito on oireen mukaista, eikä tautimekanismeihin vaikuttavaa hoitoa ole tarjolla.”

Selvityksessä 16 asiantuntijaa kävi läpi 4 000 tutkimusta. Lisäksi selvityksessä käytettiin Suomesta kerättyjä tietoja. Pitkäkestoisen koronan esiintyvyys on useiden laadukkaiden tutkimusten perusteella 40–60 prosenttia.

Nenän kautta aivoihin

Sairaalassa hoidettujen osalta koronan oireet jatkuvat jopa 90 prosentilla yli kuusi kuukautta.

Taudin oireet ovat hyvin moninaiset, niihin kuuluu muun muassa väsymystä, hengästymistä, ahdistuneisuutta ja aivosumua.

”Viruksen on osoitettu pääsevän nenän kautta aivoihin, ja sen vaikutukset nähdään myös magneettikuvissa. Noin 20 prosentilla nähdään pitkäaikaisia kognitiivisia häiriöitä, jotka on paikallistettu otsa- ja päälakilohkojen vaurioihin”, sanoo Roine.

Seuraukset näkyvät muun muassa toiminnanohjauksen ongelmina, muistivaikeuksina ja muina kognitiivisina häiriöinä. Eikä siinä kaikki.

”Alzheimerin, Parkinsonin taudin ja muiden vastaavien sairauksien esiintyvyys kasvaa kovasti covid-sairauden jälkeen”, sanoo Roine.

Yhtenä ongelmana Roine pitää pitkäkestoiseen koronaan sairastuneiden oikeudellista asemaa. Potilasryhmänä heidät tunnistetaan huonosti, eikä sitä aina osata diagnosoida.

Potilaat kokeneet syrjintää

”Potilaat (pitkäkestoiseen koronaan sairastuneet) ovat väliinputoajia, ja he ovat kokeneet syrjintää terveydenhuollossa.”

Syrjintä on saattanut näkyä muun muassa vähättelynä. Kiuru kiinnitti huomiota myös testauksen merkitykseen. Monet tahot ovat halunneet vähentää virallisten PCR-testien tekemistä.

Ilman virallista testitulosta henkilön voi olla vaikeaa saada koronadiagnoosi. Mikäli tauti pitkittyy, voi diagnoosin puute vaikuttaa etuuksien saamiseen esimerkiksi työkyvyn menettämisen yhteydessä.