Viime päivinä on kuultu huolestuttavia ulostuloja terveyden­huollon sisältä. Lääkärien pinna alkaa kiristyä, koska edelleen iso osa lääkäreistä, hoitajista ja muusta potilaita lähellä työskentelevästä sote-väestä on rokottamatta covid-19:ää vastaan.

Lääkäriliitto otti kantaa asiaan jo reilu viikko sitten. Sen mukaan rokotuksilla turvataan terveydenhuoltojärjestelmän kantokyky ja kriisivalmius ja hillitään hoitovelan kasvua.

THL puolestaan ei kannata ammattiryhmittäin toteutettavaa rokotusjärjestystä, sillä sen mukaan erot eri ammattiryhmien riskissä saada koronavirustartunta ovat suhteellisen pieniä verrattuna esimerkiksi ikäryhmien välisiin eroihin. THL kuitenkin suosittelee, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten rokotuksia jatkettaisiin voimakkaan epidemian alueilla niissä henkilöstöryhmissä, joiden rokottaminen on tarpeen terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi.

Kentän ääni on selkeä: muun muassa Tyks-erityisvastuualueen piiriylilääkäri Minna Kaarisalo sanoi Ylellä, että korona on katkaisemassa kamelin selän monilta lääkäreiltä ja muistutti, että on tärkeää, että auttajat pysyvät työkuntoisina. THL:n mukaan terveydenhuollon työntekijöillä oli suhteessa saman verran koronatartuntoja kuin muilla työikäisillä vuonna 2020.

Oireiluun on syytä reagoida nopeasti ja kaikki ammattiryhmät huomioiden.

Mediuutiset nosti jaksamisnäkökulman esiin pääjutussa viime viikon lehdessä, koska eri sairaanhoitopiireissä on havaittu poikkeuksellisen kovaa kuormittumista ja uupumusta koronan takia.

Husissa seurataan henkilöstön jaksamista kaksi vuotta kestävässä korona-ajan hyvinvointitutkimuksessa. Kaikille työntekijöille tehdyssä kyselytutkimuksessa lähes 30 prosenttia vastanneista kertoo psyykkisesti traumatisoivia pandemiaan liittyviä tapahtumia ja ensilinjan työntekijät raportoivat niitä vielä kaksi kertaa enemmän. Tapahtumia raportoineista noin viidenneksellä oli traumaperäiseen stressihäiriöön viittaavia oireita. Lisäksi pandemian uudet aallot lisäsivät oireilua selvästi.

Tätä taustaa vasten on selvää, että kyse on jo vakavasta ilmiöstä terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Oireiluun on syytä reagoida nopeasti ja kaikki ammattiryhmät huomioiden.

Jokainen voi toki itsekin vaikuttaa omaan hyvinvointiin ja siten lisätä myös työssä jaksa­mista, mutta Husissa on jo onneksi reagoitu henkilöstön väsymiseen perustamalla psyykkisen tuen lisäjärjestelmä, jonka avulla työntekijä voi hakeutua psyykkisen tuen piiriin. Toivoa sopii, että Husin tukimalli tai vastaava leviää nopeasti yli erva-rajojen.