Hallitus on tarkentanut sote-uudistuksen etenemistä perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen. Hallituksen mukaan valinnanvapauden vaiheistusta lisätään ja maakuntien rahoitus turvataan.

Mekanismi, jolla sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen taso määräytyy, ei lähtökohtaisesti muutu. Rahoituksessa otetaan edelleen huomioon toteutuneet kustannukset vain rajoitetusti eli käyttöön tulee niin sanottu kustannusten kasvun hillintää koskeva rajoitin.

Maakunnille kuitenkin tulee oikeus lisärahoitukseen tilanteissa, joissa riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen perusrahoituksella uhkaa vaarantua.

Lisärahoitus voidaan myöntää joko yksittäisen maakunnan hakemuksesta tai valtion aloitteesta.

Lisäksi valtion on korotettava maakuntien rahoitusta tilanteessa, jossa rahoituksen taso todettaisiin useissa maakunnissa riittämättömäksi turvaamaan sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakuntien rahoituksen tason pitää vaarantaa riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut vähintään kahdeksassa maakunnassa tai maakunnissa, joiden asukasluku on yhteensä enemmän kuin 40 prosenttia koko maan asukasluvusta.

Hallitus myös vaiheistaa valinnanvapauden toimeenpanon pidemmälle ajanjaksolle.

Sote-keskukset aloittavat toimintansa maakunnassa vuonna 2022. Maakunnat voivat kuitenkin aloittaa jo aiemmin, vuonna 2020, mikäli ne täyttävät annetut kriteerit. Tarvittaessa aloitusta voidaan venyttää myös toiseen suuntaan. Määräaikaa voi hakemuksesta pidentää vuoden 2023 alkuun.

Suunhoidossa valinnanvapaus on tulossa voimaan aiempien suunnitelmien mukaisesti vuoden 2022 alusta. Muutama valinnanvapauden työkalu, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti, otetaan käyttöön valtakunnallisesti vuonna 2021.

Vuosina 2019–2020 toteutettavat valinnanvapauspilotit toimisivat samalla siirtymänä uuteen valinnanvapausmalliin.

Hallitus sanoo myös varmistaneensa valinnanvapausmallin suhteen EU:n valtiotukisääntelyyn, kuten perustuslakivaliokunta lausunnossaan edellyttää.

Hallituksen mukaan sääntely ei ole ristiriidassa valinnanvapauslakiesityksen kanssa.

Maakunnan liikelaitoksen sosiaali- ja terveyskeskukselle maksettavat korvaukset ovat kaikilta osin yhdenvertaisia yksityisille toimijoille maksettavien korvauksien kanssa. Lisäksi maakunnalla on mahdollisuus antaa maakunnan liikelaitokselle palveluvelvoite, johon sovellettaisiin EU-oikeuden yleisen taloudellisen edun palveluita koskevaa sääntelyä.

Näillä sekä muilla lakiesityksessä jo olevilla kilpailuneutraliteetin takaavilla säännöksillä varmistetaan hallituksen mukaan, ettei maakunnan liikelaitokselle muodostu EU:n valtiontukisääntöjen vastaista tukea.

Hallituksen muutosehdotukset annetaan eduskunnalle hallituksen vastineena. Vastine on nyt luovutettu sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Valiokunta antaa edelleen asiasta mietintönsä vielä kerran perustuslakivaliokunnan tarkasteluun.