On aika puhua siitä, millaiset henkilöt kelpaavat maakuntien avainpaikoille järjestämään sote-palveluja.

Ruotsin mediassa kohistiin viime viikolla Luleåssa sijaitsevan Sunderbyn sairaalan päihdekeskuksen ylilääkärin Markus Bomanin kaksoisroolista.

Boman on ollut ylilääkärinä mukana kokouksissa, joissa kunnan sosiaaliviranomaiset ovat pohtineet päihdekeskuksen potilaiden jatkohoitoa. Samalla hän on ollut toimitusjohtaja hoitokodissa, jolta kunta on neljän viime vuoden aikana ostanut päihdepotilaiden hoitoa noin 760 000 eurolla ilman kilpailutusta.

Ruotsalaiset pohtivat, olisiko Bomanin pitänyt jäävätä itsensä kokouksista, vaikka hän ei teekään päätöstä hoitopaikoista.

Myös Suomessa esteellisyydet ovat olleet pinnalla viime aikoina.

Valtiontalouden tarkastusvirasto huomautti viime vuonna Opetushallituksen pääjohtajan Aulis Pitkälän tekemisistä. Hän oli hyväksynyt asiakirjat, joiden perusteella Metropolia sai valtionavustusta, vaikka hän oli mukana ammattikorkeakoulun hallituksessa.

Terveydenhuollon puolella on käynnissä kädenvääntö siitä, uhkaako Vantaan tuoreen terveyspalvelujohtajan Jarmo Kantosen sivutoimi lääkärinä Mehiläisessä tämän tasapuolisuutta virkamiehenä.

Vantaan valtuuston jäsen Antero Eerola (Vas.) teki asiasta kantelun oikeusasiamiehelle helmikuun alussa.

Kantonen puolustautui Helsingin Sanomien haastattelussa sanoen, että hänen johtotehtävällään on hyvin vähän yhtymäkohtia yksityisten palveluntarjoajien kanssa.

Hankinnat yksityisiltä sote-palveluyrityksiltä kuuluvat Vantaalla erillisen hankintayksikön työnkuvaan sekä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle.

Kasvavaako jääviysriski sote-uudistuksen Suomessa? Mediuutiset kysyi siitä arviota kahdelta asiantuntijalta.

Terveydenhuollon erikoislääkäri Kristiina Patja on juuri palannut vanhaan työhönsä Pro Medicon toiminnanjohtajaksi. Takana on runsaan kahden vuoden vierailu Kirkkonummen kunnan johtavana ylilääkärinä.

Tehtävään kuului palvelujen ostamista terveysalan yrityksiltä.

– Jos olisin ollut myös niiden palveluksessa tai omistanut niitä, se olisi ollut potentiaalinen eturistiriita.

Patja pohti asiaa paljon vuonna 2013 kirjoittaessaan Amos Pasternackin kanssa selvityksen Lääkärien eturistiriitojen tunnistaminen ja ratkaiseminen täydennyskoulutuksessa.

Sen jälkeen sote-uudistus on polkaistu täyteen vauhtiin. Mitä maakuntamalli mahtaa tehdä eturistiriidoille?

– Jos maakuntien pelisäännöistä tulee kohtalaisen selkeät, tilanne voi suorastaan parantua.

Nykyisin virkamiesten jääviyden rajat eivät Patjan mukaan ole ollenkaan selvät. Lääkärit ovat siitä hyvä esimerkki.

– Lääkärit eivät aina tunnista, että työpaikka voi aiheuttaa eturistiriidan. Se on naiivia ajattelua.

Julkisella ja yksityisellä puolella työskentelevä rivilääkärikin voi tiedostamattaan joutua eturistiriitatilanteeseen, jos hänellä on valtaa päättää potilaan ohjaamisesta toiseen palvelulaitokseen tai palvelujen ostamisesta.

Näkemykset jääviydestä ovat muutoksessa. Siirtyminen maakuntamalliin ja perustason sote-palvelujen tuottamiseen yritysmuodossa luovat Patjan mukaan uudenlaisia eturistiriitoja.

– Jos potilasjärjestö ryhtyy palveluntuottajaksi, voiko maakuntalaitoksen ylilääkäri olla järjestön hallituksessa? hän kysyy.

Kunnallisoikeuden asiantuntija, julkisoikeuden yliopistonlehtori Asko Uoti Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta viimeistelee artikkelinsa päivitystä Luottamushenkilön käsikirjaan, joka julkaistaan keväällä.

Alun perin vuonna 2015 ilmestyneeseen usean kirjoittajan teokseen päivitetään muun muassa uusi kuntalaki, joka astuu kokonaisuudessaan voimaan kesällä.

Uusi kuntalaki vaatii kunnan luottamushenkilöitä ja osaa viranhaltijoista ilmoittamaan sidonnaisuutensa kaiken kansan nähtäville nettiin.

Myös tulevien maakuntien sidonnaisuudet on otettava vakavasti, Uoti lähettää terveisiä uudistuksen arkkitehdeille.

– Euroopan korruption vastainen elin GRECO on kiinnittänyt huomiota siihen, että rakenteellinen korruptio eli hyvä veli -verkostot ovat jossain määrin ongelma Suomessa.

Tulevissa maakunnissa on oltava sote-palveluja järjestämässä päteviä henkilöitä. Se sisältää jääviyden riskin.

– Pyrkimys ammattimaiseen palvelujen järjestämiseen on hyvä, mutta ammattilaisilla on yleensä vanhoja yhteyksiä palveluyrityksiin. Se voi olla ongelmallinen yhtälö, Uoti sanoo.

Päättävissä elimissä ei voi olla henkilö, joka joutuu vähän väliä jääväämään itsensä. Tämä on Uotin mukaan vaalikelpoisuutta koskevan sääntelyn lähtökohta kunnissa.

Sama pohdinta on edessä maakunnissa.

Nyt on aika puhua siitä, millaiset henkilöt kelpaavat avainasemiin järjestämään sote-palveluja tulevaisuudessa.

Lue toimittaja Elina Heinon kommentti aiheesta täältä