Lääkäriliiton mielestä sote-uudistuksessa tärkeintä on terveydenhuollon järjestämisen ja rahoituksen integraatio. Näin voidaan vahvistaa perustason palveluja, parantaa päihde- ja mielenterveyspalvelujen saatavuutta ja liittää ne tiiviimmin muun terveydenhuollon yhteyteen, sekä turvata entistä yhdenvertaisempi palvelujen saatavuus.

Lääkäriliitto kommentoi perjantaina julkaistua sote-uudistuksen lakiluonnosta. Peruslinjausten mukaan sote-palvelujen järjestämis- ja ensisijainen tuottamisvastuu siirretään 22 alueelliselle sote-toimijalle vuoden 2023 alusta. Maakuntavaltuustojen ensimmäiset vaalit suunnitellaan pidettäväksi alkuvuodesta 2022, jonka jälkeen maakuntavaltuustot aloittavat toimintansa.

Perusterveydenhuollon sijasta olisikin syytä alkaa puhua ”ensisijaisesta terveydenhuollosta” (Primary Health Care), jonka varaan koko terveydenhuollon palvelujärjestelmämme tulee rakentua, Lääkäriliitto linjaa. Perustason palvelujen tulee olla kaikkien suomalaisten helposti saatavilla lähipalveluina, jotka voidaan toteuttaa perinteisesti, liikkuvina palveluina tai digipalveluina.

Poliittisten päättäjien tehtävänä niin valtakunnan kuin sote-maakuntien tasolla on päättää voimavarojen jaosta ja ohjauksesta. Sote-ammattilaisille on jätettävä palvelutuotannon organisointi ja toiminnan käytännön toteutus kaavaillussakin sote-mallissa, jossa järjestämistä ja tuottamista ei sote-maakunnissa olla erottamassa toisistaan.

Lääkäriliitto näkee uudistuksessa täysin keskeisenä terveydenhuollon integraation kehittämisen, jotta terveydenhuollon rajalliset resurssit voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti.

Uudenmaan erillisratkaisu ei toteuta terveydenhuollon palveluintegraatiota, vaan jopa pirstoo erikoissairaanhoidon palvelutuotantoa Hus-piirin alueella. Se ei myöskään toteuta hallituksen peruslinjausta sote-palvelujen rahoituksen, järjestämisen ja tuottamisen integraatiosta. Lääkäriliitto pitää ratkaisua perustelemattomana ja toivoo lausuntokierroksen johtavan esityksen korjaamiseen tältä osin.