Osana eduskunnalle 8. joulukuuta annettua esitystä hyvinvointialueiden perustamisesta etenee mittava lakien valmistelutyö, johon on liittynyt myös reilun sadan lain tarkastus. Näihin kuuluu esimerkiksi teknisiä muutoksia ja Uudenmaan erillisratkaisuun liittyvä tietojohtamista koskeva sisällöllinen täydennys.

Näillä muutoksilla päivitettäisiin eri hallinnonalojen lainsäädäntö vastaamaan uutta rakenteellista toimintakenttää ja järjestämisvastuuta.

Tämän lakiluonnoskokonaisuuden työnimenä on ollut Sote100. Siihen liittyvä lausuntokierros päättyi 26. helmikuuta. Lausuntoja annettiin yhteensä 162, ja nyt niistä on tehty yhteenveto. Lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen viimeistelyssä.

Osa lausunnonantajista keskittyi lausunnoissaan väärään asiaan.

Lausujista noin 65 prosenttia valitsi vaihtoehdon ”Lausunnon antajalla ei ole erityistä lausuttavaa esitysluonnoksesta”.

Osa niistä lausunnonantajista, jotka lausuivat esitysluonnoksesta, keskittyivät lausunnossaan tavallaan väärään asiaan eli varsinaista sote-uudistusta koskevaan hallituksen esitykseen, joka on jo eduskunnan käsiteltävänä, eikä sisältynyt tähän lausuntopyyntökierrokseen, kerrotaan STM:n tiedotteessa.

Lausujat kommentoivat sote-uudistusta koskien muun muassa rahoitusratkaisusta, uudistuksen aikataulusta, yksityisten tuottajien asemasta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, kuntien asemasta ja ympäristöterveydenhuollosta sekä pelastustoimen osalta rahoituksesta ja järjestämisestä.

Kolme ministeriötä lausuivat tarpeesta tehdä teknisiä muutoksia lakeihin, jotka eivät vielä olleet esitysluonnoksessa mukana.

Mikä sitten kiinnosti lausunnonantajia, jotka noudattivat pyydettyä aihepiiriä?

Useampi heistä kiinnitti huomiota lakiehdotusten eroihin termien käytössä sekä viittauksiin kotikunnasta ja joihinkin muutoksenhakusäännöksiin.

Esitysluonnoksen 109 lakiehdotuksesta suurin osa ei noussut lausunnonantajien lausunnoissa lainkaan esiin.

Keskeisimmät sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lakiehdotuksiin suoraan kohdentuvat huomiot koskivat lakia sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä, terveydenhuoltolakia sekä muun muassa kehitysvamma- ja lastensuojelulakia.

Useassa lausunnossa katsottiin, ettei terveydenhuoltolain pykälää yhteisestä potilasrekisteristä tulisi kumota. Tätä mieltä olivat Hus, Helsingin kaupunki, Suomen Lääkäriliitto ja Kuntaliitto.

Lausuntojen mukaan sote-uudistuksen potilastietojärjestelmiä koskevissa säännöksissä hallituksen esityksessä HE 241/2021 vp ei ole otettu huomioon Uudenmaan erillisratkaisun vaikutusta potilastietojen saumattomaan siirtymiseen, ja siksi pykälä yhteisestä potilasrekisteristä tulisi säilyttää terveydenhuoltolaissa.

Myös THL painotti tiedon integraation näkökulmaa. Jos pykälä yhteisestä potilasrekisteristä kumotaan, sillä on THLn mukaan vaikutuksia esimerkiksi Kanta-palveluihin.

Eräiden yksityistä palveluntuotantoa edustavien lausunnonantajien mukaan terveydenhuoltolain 54 §:ään ei tulisi ottaa säännösviittauksia järjestämislainsäädäntöön, koska ne rajoittavat palveluja, joita voidaan hankkia yksityisiltä palveluntuottajilta.

Kyseinen pykälä säätää palvelujen hankkimisesta muualta silloin, kun järjestäjä ei pysty antamaan palvelua säädetyissä enimmäisajoissa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Husin lausunnoissa pidetään myönteisenä, että sääntely niin sanottujen kaksoisvirkojen muodostamisesta yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja yliopistollisen sairaalan välillä ehdotetaan säilytettäväksi.

Eniten huolta näytti herättävän potilastietojen vaihtaminen Uudenmaan hyvinvointialueiden, Husin ja Helsingin kaupungin välillä tietojohtamisen pohjaksi tilanteessa, jossa sote-uudistuksessa kaavailtu Uudenmaan erillisratkaisu astuu voimaan.

Hallitushan on esittänyt, että Uudellamaalla olisi neljä hyvinvointialuetta. Helsingin kaupungille jäisi edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu. Lisäksi Uudellamaalla erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaisi HUS-yhtymä. Terveydenhuollon järjestämisvastuu jakautuisi laissa ja järjestämissopimuksessa erikseen määriteltävällä tavalla alueen hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän välillä.