Vuoden vaihtuminen toi sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksille ja investoinneille aiempaa kireämmät ehdot. Niin kutsutun rajoituslain päivitys astui voimaan vuodenvaihteessa.

Kunnallisten toimijoiden päätösvaltaa sosiaali- ja terveyspalveluissa on rajoitettu määräaikaisesti maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun vuoksi. Laki on alun perin astunut voimaan vuonna 2016. Tähän vuoteen saakka laki rajoitti kuntien ja kuntayhtymien ulkoistussopimuksia niin, että laajoihin ja pitkäkestoisiin sopimuksiin piti sisällyttää irtisanomisehto silloin, jos ulkoistus koskee yli 50 prosenttia sote-palveluista ja sopimuksen kesto on yli 5 vuotta.

Nyt voimaan tullut lakipäivitys taas vaatii, että palvelujen hankkimista koskevaan sopimukseen pitää laittaa irtisanomisehto aina, kun ulkoistus koskee yli 30 prosenttia palveluista ja sopimus jatkuisi vuoteen 2020 saakka. Laki antaa maakunnalle oikeuden irtisanoa tällaiset pitkäkestoiset sopimukset korvauksetta.

Hallitus valmisteli ja hyväksytti lain muutoksen pikavauhtia sen jälkeen, kun Meri-Lapissa kunnat päättivät ulkoistaa kokonaisen keskussairaalan 15 vuodeksi Mehiläiselle. Mikäli aikanaan aloittava Lapin maakunta mielii irtautua sopimuksesta, se joutuu maksamaan Mehiläiselle jättikorvaukset.

Rajoitustoimien tiukennusta perustellaan sillä, että ulkoistussopimukset rajoittavat tulevien maakuntien mahdollisuuksia toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluja tarkoituksenmukaisesti.

Uudet lakipykälät linjaavat myös, että jatkossa sosiaali- ja terveysministeriöltä heltiää lupa yli 5 miljoonan euron rakennusinvestointeihin vain, jos investointi on välttämätön ja kiireellinen lakisääteisten sote-palvelujen toteuttamiseksi.

Lakisisällön muutosten lisäksi rajoituslain voimassaoloa jatkettiin vuodella. Laki on nyt voimassa vuoden 2020 loppuun saakka.