Julkista keskustelua seuraamalla muodostuu kuva, että soten ratkaisut piilevät erityistason palveluiden rakenteissa tai substanssilainsäädännön koukeroissa.

Niiden myötä voivat ratketa puitteet, mutta asiakkaan – ihmisen – näkökulmasta soten peruskuvio on sittenkin ihan muualla.

Olennaisinta on, kuinka onnistumme tukemaan terveyttä ja hyvinvointia edistävää työtä. Tämä vaatii huomattavaa toimintakulttuurin muutosta.

Erityistasolle lähettämisen sijaan pitäisi kaikin tavoin vahvistaa työtä, joka välttäisi avuntarpeen kumuloitumisen. Muutoksen pitää näkyä koko järjestelmässä. Esimerkiksi rahoituksessa ei pitäisi palkita suoritteista vaan hyvinvointituloksista.

Jotta ihmisen hyvä arki toteutuu, tarvitaan ihmisen ympärille rakentuvaa yhteistyötä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole vain soten tehtävä, vaan sen tulisi olla osa kaikkien työtä.

Sote-uudistus edellyttää onnistuakseen jatkuvaa vuorovaikutusta esimerkiksi maakunnan, kuntien ja järjestöjen välillä. Yhteistyö on avain suomalaisten hyvinvointiin, ja se tukee myös paikallista elinvoimaa.

Kuntien tulisikin suhtautua terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen strategisen tärkeänä kysymyksenä.

Digitalisaatio on valtava mahdollisuus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Teknologia avaa uusia ovia täysin uudenlaisille ympäristöille sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä hyvinvointityössä.

Digitaaliset toimintamallit edistävät parhaimmillaan esteettömyyttä ja saavutettavuutta ja kannustavat itsestä, omasta hyvinvoinnista ja läheisistä huolehtimiseen.

Digitaaliset palvelut ja toimintaympäristöt ovat erottamaton osa julkisin varoin tuotettua tulevaisuuden palveluvalikoimaa.

Digitalisaatioon kytkeytyvät vahvasti omahoito- ja ennaltaehkäisymahdollisuudet.

Jos omaa hyvinvointiaan voi tukea vaikkapa helppokäyttöisellä kännykkäsovelluksella, kansanterveyden ohella kertyy kansantaloudellista hyötyä.

Jos diabeetikko pystyy digipalvelun avustamana vahvistamaan omahoitoaan kotona, hoitaja- ja lääkärikäyntejä voidaan vähentää, mutta niiden vaikuttavuutta kohentaa.

Soten rakenneratkaisut ovat vain lähtölaukaus sille syvälliselle muutokselle, jonka äärellä suomalaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.

Uudistustyössä onnistumisen – niin kustannusten kasvun taittumisen kuin inhimillisten tavoitteiden osalta – ratkaisee, kuinka vakavasti otamme hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen.

Sote ratkeaa siksi lopulta soten ulkopuolella.

Kirjoittaja on perhe- ja peruspalvelministeri (kesk.).

Kolumni julkaistiin 2.2.2018 Mediuutisten numerossa 4/2018.