Tulevan sote-uudistuksen lähtökohdaksi tulee ottaa ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi, mikä tarkoittaa myös sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimista. Tätä mieltä on 14 sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtajaa ja -koordinaattoria, joita Työterveyslaitos haastatteli viime keväänä.

Haastattelujen perusteella sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen on tärkeää, koska se täydentää kuvaa ihmisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, ja tuo esiin ihmisten erilaisuuden.

Sosiaalinen hyvinvointi laajentaa myös tarkastelua terveydenhuollosta, jonka ympärillä sote- ja maakuntauudistus haastateltavien mielestä korostetusti liikkui.

Haastateltujen muutosjohtajien puheessa sosiaalista hyvinvointia lähestyttiin yleensä hyvinvoinnin puuttumisen kautta. Heidän mielestään etenkin lapsiperheiden ja nuorten sosiaalista hyvinvointia tulisi edistää. Nämä väestöryhmät nostettiin esiin ennen kaikkea siksi, että niissä syrjäytymiskehitys pitäisi saada katkaistua mahdollisimman varhain.

Vastaavasti työssä olevien hyvinvointia ja esimerkiksi työhyvinvointia ei otettu haastatteluissa esiin juuri lainkaan.

Kriittisten väestöryhmien tunnistaminen oli valmistelussa oleellista, ja maakuntien asiakkaita jaoteltiin erilaisiin asiakasryhmiin. Paljon palveluja tarvitseville ihmisille oli tarkoitus antaa enemmän palveluohjausta ja tukea, kun taas vähemmän tarvitseville olisivat voineet riittää vaikkapa sähköiset itsehoitopalvelut. Kun palveluvalikoimaan olisivat kuuluneet sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalvelut, olisi asiakkaasta saatu kokonaisvaltainen ote, kerrotaan Työterveyslaitoksen tiedotteessa.

Sosiaalista hyvinvointia voidaan edistää muun muassa lisäämällä ihmisten mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen, edistämällä työllistymistä ja osaamista sekä huomioimalla ihmisten erilaiset tarpeet palvelutuotannossa.

Syksyllä 2019 käynnistyneessä sote-uudistuksen valmistelussa tulee haastateltavien mielestä hyödyntää edellisen hallituskauden sote- ja maakuntauudistuksessa kerätyt opit ja hyvät käytännöt.

Vaikka edellinen uudistus ei edennyt poliittisesti niin kuin tavoiteltiin, valmistelutyö eteni hyvin maakunnissa. Niissä ymmärrettiin, että asiakkaat ovat erilaisia ja tarvitsevat erilaisia palveluja. Katse suunnattiin yksilöön ja hänen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsa, jossa oleellista on myös hyvinvoinnin sosiaalinen ulottuvuus. Kaikki tämä tehtiin yhdessä, yli perinteisten hallintosiilojen, kerrotaan tiedotteessa.

Vaikka sote- ja maakuntauudistusta kritisoitiin julkisuudessa, siinä päästiin haastateltavien mielestä erittäin hyvin eteenpäin juuri kokonaisvaltaisen yksilön hyvinvoinnin edistämisessä. Valmistelu oikeastaan pakotti eri hallinnonalat ja järjestöt yhteistyöhön ja yhteisen kielen käyttämiseen. Ihmisten erilaisia palvelutarpeita ja palvelupolkuja mietittiin asiakkaan näkökulmasta.

Lisäksi valmistelussa syntyi paljon hyviä sosiaalista hyvinvointia edistäviä hankkeita, jotka ovat jääneet elämään kuntien yhteistoiminnassa.