Sote-johtaminen puhutti Lääkäri 2018 -päivillä

Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää uudenlaista johtamista. Näin sanoi sote-konsultti Timo Salmisaari Ecoworks Oy:stä Lääkäri 2018 -tapahtuman tilaisuudessa Sote-ajan johtaminen.

– Kansalainen on hyvinvointinsa asiantuntija ja hänet kohtaava henkilö järjestelmän asiantuntija. Johtamisen tehtävä on optimoida kahden asiantuntijan kohtaaminen, Salmisaari sanoi.

Pelkkä sanelu ei toteuta uudistuksia.

– Vaikka tehdään kuinka hienoja ja isoja juttuja ylhäällä, ei niillä ole merkitystä, jos ne eivät valu ruohonjuuritasolle sinne, missä asiakas kohdataan. Vain sillä on merkitystä, mitä henkilöstö on motivoitunut lopulta toteuttamaan, hän sanoi.

Hän kuvaa johtajan roolia osaamisen ja osaajien työn mahdollistamiseksi. Se ei ole etuoikeus vaan sovittu työtehtävä yhteisössä.

Johtajuuteen liittyy omanlaisensa ansaintalogiikka, Salmisaari sanoo. Johtajuus pitää ansaita jatkuvasti. Johtajan pitää pystyä näyttämään eri tilanteissa, että hän kykenee ottamaan haltuun sen roolin, jolla asioita viedään eteenpäin.

Salmisaaren mukaan oikeiden ja väärien ratkaisujen pohtimisesta kannattaa pyrkiä pois.

– Ei ole oikeita tai vääriä ratkaisuja, vaan sellaisia, joiden jälkeen jatkaminen on helpompaa tai vaikeampaa, hän sanoi.

Kehittämisjohtaja, yleislääketieteen erikoislääkäri Anu Niemi kertoi samassa tilaisuudessa Pohjois-Karjalassa toteutetusta uudistuksesta, jossa 14 kunnan perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelut siirrettiin yhteen yksikköön, Siun soteen vuoden 2017 alusta.

Työntekijät ja luottamushenkilöt osallistuivat uuden organisaation strategian työstöön syksyllä 2016.

– Syntyi yhteinen ymmärrys ja sitoutumisen tahto asioihin, joita viedään eteenpäin, Niemi kuvasi.

Jännitteiltäkään ei vältytty.

– Kun väki on väsynyt, jännitteet heräävät. Niitä syntyy professioiden välillä, keskuskaupungin ja maaseudun välillä sekä keskussairaalan ja perusterveydenhuollon välillä. Eivät ne hetkessä mihinkään häviä, mutta yhteinen tekeminen luo luottamusta, hän sanoo.

Alueellinen potilastietojärjestelmä, joka Pohjois-Karjalassa oli jo ennestään, auttoi viemään prosesseja eteenpäin.

Toinen hyväksi havaittu asia oli Siun soten hallintosäännön pykälä, joka salli organisaation sisällä tapahtuvaa viilausta toimitusjohtajan päätöksellä.

Se on mahdollistanut Anu Niemen mukaan organisaation muutokset ja henkilöstöresurssien siirtoja, kun esiin on tullut toiminnallisia muutostarpeita.

Muutoksen suunnitteluun tai toteutukseen ei otettu ulkopuolisia konsultteja avuksi.

– Tässä on oman lapsen tuoksu, hän sanoo.

Eteen on tullut paljon asioita, joita kukaan ei osannut ennakoida.

– Pitää hyväksyä se epävarmuus, että nyt tämä vaan päätetään ja korjataan sitten, jos menee ihan pieleen. Tarvitaan perusrohkeutta kohtaamaan asioita, joita ei ole ikinä kohdannut, Niemi sanoo.

Yksityisellä sektorilla johtaminen on helpompaa kuin julkisen puolen yksiköissä, arvioi esityksessään Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää.

Hän esitti useita perusteluja. Yrityksen johtoa ei ohjaile poliittinen päätöksenteko. Sopimusmallit ovat jäykempiä julkisella puolella. Hankintalakikaan kilpailutuspykälineen ei koske yksityistä yritystä sen omissa hankinnoissa.

– Meidän on helpompi tehdä, soveltaa ja muuttaa sopimuksia, Järvenpää sanoi.

Myös henkilöstön ja johdon kannustinjärjestelmiä voi kehittää vapaasti. Toisaalta ongelmiin voi Järvenpään mielestä helpommin puuttua yksityisellä puolella.

– Yksi henkilö saattaa pilata 40 hengen työyhteisön. Me pystymme ja uskallamme puuttua siihen. Näin ei aina julkisella puolella ole, hän sanoi.

Järvenpään mielestä koko sote-alalle pitäisi saada ihmisiä, jotka ovat olleet muilla toimialoilla ja myös kansainvälisissä organisaatioissa

– Julkiselle palveluntuotannolle olisi tärkeää, että sinne tulee ihmisiä, joilla on kokemusta myös yksityisestä palveluntuotannosta ja kilpailusta, hän sanoi.

Järvenpää pohti, että yrityksen on ehkä helpompi rekrytoida osaajia muilta toimialoilta kuin julkisen terveydenhuollon yksikön.

Järvenpää muistuttaa, että Suomessa on hyvin ja huonosti johdettuja sote-toimijoita niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Mehiläinen on hänen mukaansa ottanut käyttöön julkiselta puolelta opittuja hyviä käytäntöjä.

– Yksityisen iso etu on, että se on itsensä korjaava. Jos yritys ei ole hyvin johdettu, se ei kasva eikä kannata ja se pikkuhiljaa surkastuu. Hyvin johdetut yritykset ottavat markkinaosuutta, kannattavat ja kasvavat. Tämäntyyppistä dynamiikkaa ei julkisessa palveluntuotannossa ole, Järvenpää sanoi.