Tuoreen Sosiaalibarometri 2021 mukaan eduskunnan käsittelyssä oleva sote-uudistus saa sosiaali- ja terveysjohtajilta myönteisemmän arvion kuin mikään aiemmista sote-esityksistä vuosina 2016–2019.

Yli puolet vastaajista piti Marinin hallituksen uudistusesitystä erittäin hyvänä tai hyvänä ja vain kuusi prosenttia huonona tai erittäin huonona.

Vaikka sosiaali- ja terveysjohtajien yleisarvio sote-uudistuksesta on hyvä, niin kyllä sieltä vielä korjattavaa löytyy.

Myönteisimmin suhtauduttiin sote-uudistuksen mahdollisuuksiin turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sote-palvelut sekä palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantumiseen. Kaikkein kriittisimmin sosiaali- ja terveysjohtajat suhtautuivat kustannusten hallintaan, jonka uskoi toteutuvan melko hyvin tai hyvin vain joka kuudes ja melko huonosti tai huonosti vajaa puolet vastaajista.

– Kustannusten nousun hillintä koettiin haastavaksi toteuttaa myös edellisessä sote-uudistusesityksessä. Marinin hallituksen esitys on edellistä yksinkertaisempi, mikä selittänee, miksi se saa edeltäjiään myönteisemmän vastaanoton, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Minttu Ojanen tiedotteessa.

Valtaosa vastaajista arvioi uudistuksen kehittyneen myönteisempään suuntaan edellisvuosista. Esimerkiksi selkeämpään sote-hallintoon, palvelujen selkeyttämiseen asiakkaan kannalta ja palvelujen integraatioon luotti nyt edellisvuosia suurempi osuus.

– Vaikka sosiaali- ja terveysjohtajien yleisarvio sote-uudistuksesta on hyvä, niin kyllä sieltä vielä korjattavaa löytyy. Epäilevimmin suhtaudutaan lähipalvelujen turvaamiseen ja sosiaalipalvelujen kustannustehokkuuteen. Kaiken lisäksi palvelujen kehittäminen on hyytynyt ja myös arvio asukkaiden osallistumismahdollisuuksista on heikentynyt Sipilän hallituksen mallista. Uudistuksen onnistuminen edellyttää, että tulevilla hyvinvointialueilla osallistamisen keinot otetaan laajasti käyttöön nimenomaan asiakasnäkökulman vahvistamiseksi, SOSTEn johtaja Anne Knaapi sanoo.

Lähes kolme neljästä (72 %) sosiaali- ja terveysjohtajasta arvioi, että sote-uudistuksen pitkittyminen on vaikuttanut palvelujen kehittämiseen omalla alueella.

Hieman alle puolet vastaajista kertoi sote-uudistuksen pitkittymisen johtaneen joidenkin ratkaisujen siirtämiseen tai perumiseen ja runsas neljäsosa taas tiettyjen ratkaisujen kiirehtimiseen.

Tuoreessa Sosiaalibarometrissä sosiaali- ja terveysjohtajista peräti kolme neljästä kannattaa maksukattojen yhdistämistä ja tason alentamista. Maksukattojen yhdistämisellä helpotettaisiin etenkin paljon sairastavien ja pienituloisten tilannetta.

– Yhdistämällä nykyiset maksukatot lääkkeissä, palveluissa ja terveydenhuollon matkoissa sekä samalla alentamalla yhteisen maksukaton tasoa helpotettaisiin merkittävästi monien terveyden ja taloushuolien kanssa painivien kansalaisten elämää. Olemme SOSTEssa ehdottaneet, että yhteinen maksukatto sidottaisiin takuueläkkeen tasoon, SOSTEn edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti kertoo.

Sosiaalibarometri 2021 julkaistaan viidessä osassa maalis-kesäkuun aikana. Tulokset koottiin tammi–helmikuun taitteessa 2021 sähköisellä kyselyllä.

Tiistain 13. huhtikuuta julkaisu perustuu 92:n sosiaali- ja terveysjohtajan vastaukseen. Vastaukset tulevat 81 eri kunnasta tai yhteistoiminta-alueelta. Näihin alueisiin kuuluu 172 kuntaa ja siten vastaukset kattavat 59 prosenttia Manner-Suomen kunnista.