Sormenjälkien tarkoitus on selvinnyt, vihjaa uusi neurofysikaalinen tutkimus Uumajan yliopistosta Ruotsista. Ilmiö perustuu siihen, että yksittäisten tuntoaistinsolujen aistinalueet ovat suuntautuneet enemmän sormenjälkiharjanteiden suuntaisesti kuin niitä kohti vastakkaiseen suuntaan.

Lisäksi kunkin aistinsolun vastuualue on kiinnittynyt muuttumattomasti yhteen tai muutamaan harjanteeseen. Näin yksittäiseen uurteeseen kohdistuva kosketus on aistittavissa, ja harjanteiden itsessään voidaan ajatella toimivan etäisesti tuntokarvoja muistuttavina aistieliminä.

Sormenpäiden herkkä tunto sinänsä ei ole tietenkään ihmiskunnalle uutta tietoa. Lehdistötiedotteen mukaan Ewa Jarockan, Andrew Pruszynskin ja Roland Johanssonin tutkimuksessa on tieteellisessä mielessä uutta tuntoaistin kytkentöjen seuraaminen yksittäisten solujen tasolla.

New Scientistin haastattelussa Jarocka huomauttaa, että oletuksia sormenjälkiharjanteiden roolista tuntoaistissa oli tehty. Hän kuitenkin korostaa, että uudet havainnot selittävät, miten se on mahdollista.

Tutkijat toteuttivat mittauksensa rekisteröimällä aistinsolujen sähköisiä signaaleja, kun elävien koehenkilöiden sormenpäiden yli liu’utettiin kohokuviota. Riippumatta liukuman nopeudesta ja suunnasta kunkin aistinsolun ”vastuualue” pysyi vakiona. Tämä alue on keskimäärin noin 0,4 millimetrin kokoinen.

Hermosignaaleja tutkijat lukivat koehenkilöiden käsihermoon kiinnitetyillä pienillä volframielektrodeilla.

Tieteellinen artikkeli tutkimuksista on julkaistu The Journal of Neuroscience -lehdessä.

Lue myös: