Älylaitteiden käyttäjiä pelotellaan someniskan vaaroilla. Someniskalla tarkoitetaan niska- ja selkäkipuja sekä niskan ja selän jäykkyyttä, jotka aiheutuvat älylaitteiden liiallisesta käytöstä.
– Niska ei tiedä, luetko kirjaa vai käytätkö älypuhelinta, terveystieteiden tohtori ja fysioterapeutti Sami Tarnanen sanoo ja rauhoittelee huolestuneisuutta.
Hänen mukaansa someniskasta ei ole olemassa tutkimusnäyttöä.
– On olemassa vain rajallinen näyttö siitä, että kosketusnäyttöllisten laitteiden käytöllä tai käyttötavoilla olisi yhteyttä tuki- ja liikuntaelinoireisiin.
Tutkimusasetelmat aiheesta ovat pääsääntöisesti poikkileikkaustutkimuksia tai tapaus-verrokkitutkimuksia.
– Seurantatutkimuksessa on löydetty yhteys vain niskakipujen ylläpysymiseen, ei uusien tapausten ilmentymiseen. Eli ne, joilla niska oli kipeä jo ennen älylaitteiden käyttöä, se oli käytön jälkeenkin. Kivut eivät lisääntyneet niillä, joilla ei ollut aiemminkaan kipuja.
Netissä usein vastaan tulevan Kenneth Hansrajn vuonna 2014 tekemää tutkimusta hän pitää typistettynä, eikä sen näyttö ole riittävä.
– Koska some ja älylaitteet ovat uusi ilmiö, eikä niitä ole vielä paljon tutkittu, tartutaan hanakasti yksittäisiin tutkimuksiin.
Tarnanen toteaa myös, että on valmis muuttamaan näkemystään, jos tulevat tutkimukset osoittavat älylatteiden ja niska- ja selkäkipujen olevan yhteydessä toisiinsa.
– Menossa on iso muutos älylaitteiden käytön suhteen ja uutta tutkimusnäyttöä voi tulla. Ihminen ja tukiranka ovat kuitenkin vahvoja ja sopeutuvaisia. Pelkojen luominen luo pessimistisen kuvan kehon kyvystä kestää kuormitusta.
Tarnasen mukaan someniskaa isompi ongelma on se, kuinka älylaitteet vaikuttavat ihmisten muuhun aktivisuuteen.
– Onko asento itsessään ongelma vai tietyssä asennossa tai ylipäätään älylaitteiden parissa vietetty aika? Älylaitteiden parissa vietetty aika on pois muulta tekemiseltä, kuten vaikkapa liikunnalta tai unelta.
Kipu on monitahoinen kokemus ja Tarnasen mukaan se olisi helposti hoidettu, jos älylaitteiden käytön vähentäminen olisi ratkaisu.
– Kipuun vaikuttavat kuormituksen lisäksi perimä, psykologiset tekijät, sosiaaliset tekijät, liitännäissairaudet ja biofyysiset tekijät. On tärkeää hahmottaa tämä kokonaisuus niskakipujen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.
