Kasvuyritystapahtuma Slush kerää Helsinkiin arviolta 25 000 kasvuyrittäjää, sijoittajaa ja median edustajaa. Tapahtumassa esitellään eri vaiheissa olevia kasvuyrityksiä eri aloilta. Myös lääketieteen ja terveysteknologian uusia ideoita on tänä vuonna mukana runsaasti. Yksi Slushin tämän vuoden pääteemoista on sääntely ja etiikka, joilla on vaikutuksensa myös silloin, kun ihmisiltä kerätään terveystietoja.

Torstaina iltapäivällä Slushin Showcase-lavalla esiteltiin erilaisia life sciences -alan start upeja. Esittelyssä oli esimerkiksi potilaskeskeiseksi biopankiksi mainostettu Sanogenetics-sivusto, joka yhdistää tutkijat ja tavalliset ihmiset. Sivustolta voi ostaa samantyylisen geenitestin, joita myös monet muut kaupalliset yritykset myyvät ja ihminen saa kiinnostavaa geenitietoa itsestään. Sivuston yksi ajatus on, että ihmisille samalla myös opetetaan perinnöllisyydestä ja siitä, mitä omista tuloksista oikeastaan voi tulkita ja mitä ei.

Kantavana ajatuksena sivustolla on se, että ihmisten antamia geenitietoja ei ikinä myydä eikä luovuteta eteenpäin ilman ihmisen suostumusta, mutta halutessaan ihmiset voivat ottaa osaa erilaisiin tutkimuksiin. Tärkeä ihmisryhmä ovat erilaisia harvinaisia sairauksia sairastavat ihmiset, jotka osallistuvat tutkimuksiin saadakseen parempaa hoitoa ja hyödyttääkseen tutkimusta tulevia potilaita ajatellen.

–Tavoitteemme on myös, että ihmiset pystyvät sivustolla seuraamaan tutkimuksen etenemistä. Usein ihmiset ottavat osaa lääketieteelliseen tutkimukseen, mutta eivät ikinä kuule tai ymmärrä sen tuloksia, sanoo Sanogeneticsin toimitusjohtaja Patrick Short.

Sanogenetics voi auttaa tutkijoita löytämään juuri oikeita ihmisiä mukaan tutkimuksiin, sillä nykyään halutaan yhä useammin tutkia hyvinkin tarkkaan rajattua ihmisryhmää.

Saksalainen Biotx.ai-yritys taas esitteli tekoälyteknologiaa, joka käsittelee biotieteiden tuottamaa valtavaa datamäärää, joka on oikeastaan wide dataa eikä big dataa. Wide dataa syntyy, kun tutkimuskohteita, eli ihmisiä ei ole miljoonittain, mutta jokaisen ihmisen tiedot, esimerkiksi geenitiedot siis, sisältävät valtavat määrät dataa. Biotx.ai on erikoistunut geenitiedon analysoimiseen ja yhtiön mukaan sen työkaluilla on saatu erittäin hyviä tuloksia esimerkiksi Alzheimerin taudin, Crohnin taudin, ykköstyypin diabeteksen ja reuman tutkimuksessa.

Suomalaisen Capsamedixin Antti Rahikkala puolestaan esitteli yhtiön kehittämää pientä lääkintälaitetta, joka kiinnitetään potilaan hampaaseen, ja laitteen sisältämä lääkeaine erittyy syljen mukana ja imeytyy suoraan suusta elimistöön. Lääkeainetta erittyy tasaisesti halutulla aikavälillä ja koska se ei mene vatsan kautta, lääke on tehokkkaampaa, sitä tarvitaan vähemmän ja sillä on vähemmän sivuvaikutuksia.

Laitteen patentti on parhaillaan haussa. Rahikkalan mukaan keksintö sopii erityisen hyvin verenpainetaudin, skitsofrenian ja kroonisen kivun hoitamiseen.

– Esimerkiksi opiaattien käytössä laite on turvallinen, koska lääkettä ei voi annostella yli eikä se voi päätyä katukauppaan tai muuten vääriin tarkoituksiin, Rahikkala sanoo.

Kasvuyritysmaailmassa ajatuksia heitetään ilmoille ja kehitellään, mutta vasta tulevaisuus näyttää, onko tuotteella todellista kysyntää. VPIX Medical -niminen kasvuyritys esitteli pientä, kädessä pideltävää cCell-mikroskooppia, joka tuottaa elävää kuvaa leikkaussalista suoraan patologille. Esimerkiksi syöpäleikkauksessa ei siis tarvitsisi toimittaa näytettä fyysisesti leikkaussalista patologille, koska kirurgi voi ottaa kudoksesta kuvaa pikkuruisella mikroskoopilla ja patologi voi etäyhteydellä kertoa, onko näytteessä vielä syöpäsoluja, jotka pitäisi leikkauksessa poistaa. Mikroskooppi on myös hyvin nopea ja tehokas, ja se on tarkoitus lanseerata maailmanlaajuisesti vuonna 2022.

Esittely kuulosti hienolta, kunnes joku yleisöstä huomautti, että mikroskoopin tuottama kuva on aivan erilaista kuin mihin patologit ovat tottuneet. Maailman miljoonat patologit pitäisi siis ensin kouluttaa tulkitsemaan uudenlaista kuvaa.

– Kiitos tärkeästä palautteesta, yrityksen toimitusjohtaja Kate E. Yu kuittasi.